kilometrin etäisyydellä meillä on jopa kolme keskussairaalaa ( Kokkola, Vaasa ja Seinäjoki) ja sen lisäksi meitä palvelee seudun oma Malmin sairaala. Luulisi, että asiat ovat melko hyvin? Mutta, kun eivät ole. Täällä on suhteellisen kova kiista terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jotkut haluavat Vaasaan ja pelkäävät Seinäjokea ja jotkut ovat suuntautuneet Kokkolaan päin. Malmin sairaalan tulevaisuudesta kaikki ovat huolissaan. ja "taistelu" onkin alkanut esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen ja päiväkirurgian puolesta. Sen lisäksi sairaalassa on toiminut tuloksekkaasti kuntoutus- ja syömähäiriopolit, hammasklinikka, reumapoli ja monta muuta osastoa. Olen itse saanut apua sairaalasta ja voin vain kiittää sen henkilökuntaa ihmisläheisestä hoidosta.
Nyt käyty keskustelu on kiivaudessaan saanut minusta hieman ylimitoitettuja kannanottoja. Varsinkin sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on ollut välillä "tulta ja tappuraa". Erilaisia mielipiteitä ei haluta ymmärtää millään. Pysytään omissa juoksuhaudoissa ja ammutaan sieltä erillislaukauksia. Nyt haluan heti korostaa, etten tuomitse kenenkään mielipidettä, mutta joskus tuntuu, että realismi on unohtunut tai siten tietoa ei ole tarpeeksi. Kaikki kai liittyy jotenkin käynnissä olevaan Sote keskus-teluun ja sen aiheuttamaan epävarmuuteen. Reaktiot ovat inhimillisiä, mutta ainakin itse odottaisin niin sanotuilta vastuuhenkilöltä hieman rauhallisuutta. Vaan, kun politiikka on tullut kuvaan mukaan sorvia on väännettävä äänestäjien houkuttamiseksi. Tältä se ainakin minusta näyttää ja enkä taida "synninpäästöä" itsekkään kaikilta osin saada. Tosin en ole vatakunnanvaikuttaja, vaan ihan tavallinen kyläpolitiikko.
Ruotsikieliset taistelevat kynsin ja hampain Vaasan laajan päivystyksen puolesta. Siinä ei ole mitään väärää, mutta kun minusta joskus tuntuu, ett huumassa unohdetaan Pietarsaaren suomenkieliset asukkaat ja heidän tarpeensa. Ymmärrykseni mukaan suurin osa kaupungin suomenkielisistä haluaa palvelunsa Kokkolan Soitesta, joka on noin 40 kilometrin päässä ( Vaasa non 100 km). Mutta se tuntuu joskus vaikealta, kun kuulumme Pohjanmaan maakuntaan ja Vaasan sairaanhoitopiiriin. Jälleen tulee keinotekoisia rajoja esteeksi, vaikka olen EU:n myötä ollut ymmärtäväni, ettei rajoja pitäisi olla ollenkaan. On vaikea käsittää, että jo sana Soite on joillekin melkein kuin kirosana. Mutta sitten kun nopeaa apua todella tarvitaan, sairaala kelpaa.
Vielä muutama sana kielestä. On selvää, että kielen merkitys on merkittävä terveydenhoidossa. Jokaisella on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellä. Olen itse saanut tarvittaessa ruotsinkielistä palvelua myös Kokkolan sairaalassa. Siksi onkin ikävää, että koko sairaala leimataan yhden ikävän tapauksen vuoksi. Tiedossani on, että lähes samakaltaisia tapauksia on sattunut muuallakin. Silloin vain suomenkielinen potilas saanut palvelua omalla äidinkielellään. Mutta sitähän ei lasketa? Vai??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti