Minulle joulu on valon juhla. Minä pidän erilaisista lampuista ja lyhdyistä. Oikeastaan olen hieman hurahtanut niihin. Vaimoni väittää minun jopa aavistuksen liioittelevan valoillani? Mutta ihan vilpittömästi? Mikä onkaan hienompaa kuin pimeänä joulukuun yönä seurata esimerkiksi valaistun kotipihamaan elämää? Lumivaipan alla maa nukkuu aivan kuin odottaen kevätauringon lämpimiä hyväilyjä.
" ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pinoisihin..."
Pihamaalle tapaan myös sytyttää kynttilöitä edesmenneiden omaisieni muistoksi. Ajatusten myötä uskon ja toivon, että enkelit vievät mieleni ajatukset sinne kaukaisuuteen. Ja uskon, että tapaamme vielä.
HUILJAISUUTTA JA SIELUN RAUHAA. Niitä me ihmiset joululta odotamme. Joulun viettoon kuuluu kiinteästi yhdessäolo. Vaikka nykymeno onkin kaupallista, niin jossain vaiheessa me panemme kaupan oven kiinni ja antaudumme joulun ihmeeseen. Silloin on hyvä hetken miettiä, miksi oikeastaan vietämme joulua.
" on lapsi meille syntynyt, poika annettu"
.
PIETARSAARESSA kotien ikkunoita valaisee perinteiset jouluvalot USKO- TOIVO-RAKKAUS. Tuo perinne johtanee aina 1850-luvulle asti, jolloin ihmisten elämä oli paljon ankarampaa kuin nyt. Niinpä kaiken nyky-yltäkylläisyyden lomassa, on paikallaan muistaa myös niitä ihmisiä, joilla asiat eivät ole hyvin. Sydämestä annettu osuu sydämeen. Aina ei tarvitse selailla Suurta lelukirjaa. Monelle riittää vain se, että tulee muistetuksi. Joulurauha kuulu meille kaikille.
ENKELIEN MYÖTÄ HALUAN TOIVOTTAA SINULLE JA OMAISILLESI OIKEIN RAUHAISAA JOULUA - JAG ÖNSKAR ER ALLA EN FRIFFULL JULETID
