Kunnan korkein ja ylin päättävä elin on valtuusto. Näin todetaan laissa ja sädöksissä. Säädökset antavat kunnanvaltuustoille melkoisen toimivallan. Mutta onko todellisuudessa näin? Liian usein yleinen käsitys on se, että valtuuston tehtävänä on ainoastaan tehdä kuntaa koskevat suuret linjaukset.
Osaltaan näin onkin. Valtuusto päättää mm talousarvioista, asemakaavoista, toiminta-kertomuksista, kunnan strategioista, lainoista, takauksista ja joistakin muista asioista. Usein nämäkin asiat on etukäteen puitu pienemissä "porukoissa", joten valtuutetuille jää useinmmieten hyväksyjän rooli. Toki aina voi tehdä esim. muutosestyksiä, ponsiesityksiä, aloitteita tai kirjallisia kysymyksiä. Näiden läpisaaminen on kuitenkin kovan työn takana. Varsinkin, jos esitykset tulee niin sanotusti "väärältä puolelta".
Esimerkiksi talousarvioesitys tuodaa valtuustolle niin suurena pakettina, että joskus on todella vaikea tietää, mitä mikäkin määräraha sisältää. Eipä siis ihme, ettei valtuustosalissa kovinkaan usein käydä perusteellisia ja syvällisä keskusteluja.
Itselläni on tilanne parempi, koska olen saanut olla kaupunginhallituksessa. Sitäkautta asioden taustat ovat laajentuneet, mutta se on myös avannut huomaamaan missä todellista valtaa oikeastan käytetään. Ja ketkä sitä käyttävät
Kaiken takana on hallintosääntö. Sen on valtuusto päättänyt. Säännöksen perusteella budjettivaltaa on siirretty mm. kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille. Tämä on johtanut siihen ettei asiat välttämättä tulekkaan valtuutetuille tiedoksi. Strategiaa on alettu tulkita hyvinkin laaja-alaisesti ja se on johtanut vallan keskittymisiin. Pietarsaaressa on muun muassa kunnallisia osakekyhtiöitä kuten Alerte, satama ja Ebba. Nämä yhtiöt toimivat täysin itsenäisesti lain turvassa. Ei kaikki kaupungihallituksen jäsenet, puhumattakaan valtuutetuista tiedä niinden toiminasta oikeastaan mitään. Usein tiedon saa paikallisista lehdistä. Mutta, jos myös katsotaan ketkä valtaa käyttävät, niin kappas vain, taustalta löytyy lähes aina samat nimet. Sama koske myös maakunnalisia järjestöjä. Tätä kutsutaan demokratiaksi. Mutta jos valta keskittyy muutaman ihmisen ympärille, demokratian peruspilarit heiluvat melkoiseti.
Kaupungissa valmistellaan parhaillaan uutta hallintosääntöä. Asiakirja on todella tärkeä dokumentti tulevaisuuden ohjaajana. Asiakirja on parhaillaan poliittisten ryhmien mietittävänä. Nyt, jos koskaan valtuuston tulee ottaa sille kuuluva rooli. Lähtökohtana tulisi olla valtuuston päätäntävallan palauttaminen sille kuuluvaan paikkaa. Se ei tarkoita, etteikö asioita voida delegoida tai pääöksentekoa voitaisi jakaa. Katse on myös suunnattava tulevaisuuteen, jotta voimme paremmin ja tehokkaammin vastata kasvaviin haasteisiin. Pääksenteko-oikeus on myös vastuullista. Demokratian nimissä ei sovi "ratsastaa". Se ei saa olla itseisarvo. Mutta sen vaalimisessa valtuustolla on suuri vastuu. Jos annamme vallan keskittymisen jatkua, oleme vaarallisilla vesillä. Kannattaa siis osallitua myös tuleviin kuntavaaleihin. Joko äänestäjänä tai ehdokkaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti