Pohjanmaan hyvinvointialueen päätöksenteko on pääasiassa
keskittynyt viranhaltijoille ja hallitukselle. Siitäkin huolimatta, että
valtuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Joitakin ponsia ja pikku
muutoksia valtuusto voi esityksiin tietenkin tehdä, mutta pääpääosin päätökset
menevät läpi esitetyissä muodoissaan. Luottamushenkilövalta on keskittynyt 13
ihmiselle.
Päätöksentekoa ohjaa hallintosääntö. Tällä hetkellä
organisaatio on hajautettu valtuuston ja hallituksen lisäksi neljää
lautakuntaan ja kuuteen jaostoon. Voisi siis kuvitella, että sotedemokratia
toteutuu mainiosti. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että jaostoilla ja
lautakunnilla ei juuri ole päätäntävaltaa. Toimenkuvat perustuvat lähinnä
asioiden valmisteluun ja tai niiden tiedoksimerkitsemiseen. Poikkeuksiakin
tietty on, mutta hyvin harvalla jaostolla on mahdollisuus oikeisiin päätöksentekoihin.
Asioita ei ole haluttu tai uskallettu delegoida asiantuntijayksiköihin. Onko se ollut tarkoituksenhakuista vai ei?
Jokainen tehköön omat arvionsa. En kuitenkaan voi olla huomauttamatta, että
Pohjanmaan hyvinvointialueen poliittinen valta on yhden puolueen hallussa.
Alkutalvella Pohjamaan hyvinvointialue teki laajan
mielipidekyselyn tulevaisuuden hallintomallista. Minusta hallintosääntö tulee uudistaa.
Lautakunnille ja jaostoille tulee ehdottomasti lisätä todellisia
päätöksentekomahdollisuuksia. Hyvä johtaminen on muun muassa sitä, että asioita
uskalletaan delegoida. Tätä kautta motivoidaan ja kannustetaan ihmisiä
osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti