KULUI VUOSI – MENIKÖ PUTKEEN

 

Kun hyvinvointialueita aikoinaan suunniteltiin, maahamme luvattiin tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuria muutoksia ei pitänyt tulla. Toiminta vain tehostuisi. Näin kerrottiin. Mutta kuinka kävi? Valitettavasti hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen, ei juuri ole puhuttu muusta kuin säästämisestä ja toimintojen leikkaamisesta. Joku on jopa kutsunut niitä sopeuttamiseksi?

Hyvinvointialueelta tulevat tiedot ovat ikävä kyllä pääosin olleet negatiivisia. Tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet ikävästi arkielämäämme. Ne ovat olleet paikoittain jopa niin rajuja, että ihmiset ovat alkaneet reagoida. Näin ei voi jatkua. On vaikea ymmärtää, että esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja vähennetään, vaikka ikäryhmä suurenee koko ajan. On vaikea ymmärtää, että perusterveyshuollon ympärivuorokautisia hoitopaikkoja vähennetään, vaikka niiden tarve kasvaa jatkuvasti. On vaikea ymmärtää, että esim. mielenterveyspalvelujen saaminen on vaikeutunut suunnattomasti, vaikka potilasmäärät lisääntyvät huolestuttavasti. Ja tässä vain muutama esimerkki.

Uskon, että ihmiset ymmärtävät että organisaatiouudistukset ovat osittain tarpeellisia Mutta pitääkö ne tehdä näin rajusti? Ja näin lyhyellä aikavälillä?  Muutoksiin pitää pystyä suhtautumaan ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Nyt se on todella vaikeaa. Ei aina voi vedota säästämiseen. Tarvitaan asiakkaiden palveluun keskittyvää ja kehittävää ohjausmekanismia, jossa tuottamattomat toiminnot karsitaan pois. Kehittämiskeinoja on: Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, uusien tehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto, teknologian lisääminen, ikäihmisten hoivan henkilömitoitukset, koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen, omalääkärimalli, eri yhteistyömuodot jne. Tässä vain muutama esimerkki

Myös pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueen toimialueeseen.  Alun vaikeuksista on päällisinpuolin selvitty ja pelastustoimi jatkaa järjestäytymistään. Uusi organisaatio uusine viranhaltijoineen on aloittanut työnsä. Pelastuslaitoksella on kaikki mahdollisuudet onnistua tehtävästään. Henkilökunta on osaavaa. Ja kalusto on kunnossa. Toki edessä on paljon vielä työtä ja haasteet vaativat kaikilta yksituumaisuutta ja etenkin avointa mieltä kohdata ne. Pelastustoimi ei sinällään ole itseisarvo, vaan sitä on kehitettävä edelleen asiakaslähtöisesti.

                                                                                                 

 

.