UNELMASTA TOTTA

Olin seitsenvuotias, kun sain ensi kosketukseni jalkapalloon. Ylpeänä pyörailimme veljeni kanssa Vaasan Hutoniemenmäeltä nykyisen Aalto puiston kentälle. Sieltä kaikki alkoi. Minulla oli ensi kerran päälläni oikea jalkapallopaita. Se oli sininen Prestonin paita. Vanhemmalla veljelleni oli vihreä Arsenalin paita. Miksi paidat olivat tuon värisiä, en tiedä. Sen kuitenkin muistan, että tuuli hulmusi ihanasti paitojen sisään, kun kaksi onnellista poikaa pyöräili kentälle. Seurani oli HuPa ja kyseessä oli nappulaliiga.

Sieltä siis kiinnostukseni jalpalloon alkoi. Siitä on 62 vuotta ja saan edelleen olla mukana. Jos katson takapeiliin niin näen tuhansia kilometrejä, tuhansia pelejä, satoja koulutustilaisuuksia, satoja kokouksia jne, jne. Olen saanut vaikuttaa lajimme parissa pelaajana, valmentajana, huoltajana, erotuomarina, kouluttajana, erotuomaritarkkailijana, otteludelegaattina jne. Viime vuodet ovat kuluneet luottamustoimissa niin piirin kuin liitonkin tehtävissä. Nyt istun junassa ikionnellinena siitä, että Suomen EM-kisapaikka varmistui eilen. Sain olla paikalla todistamassa suurta jalkapallojuhlaa.

Tuo hetki oli minullekin unelmien täyttymys. En ollut yksin. Tunnelataus oli toki korkealla. Voiton hetkellä tuntui, että tehty työ ei ole mennyt hukkaan vaikkakin matkalla on ollut myös synkkiä hetkiä. Kiitos kaikille, jotka olette rakentaneet tämän hetken mahdolliseksi. Kaikki

Olisin toivonut, että entiset liiton puheenjohtajat Pekka Hämäläinen ja Pertti Alaja olisivat myös saaneet kokea Töölön stadionin loppuhuipennuksen. Toisin oli kuitenkin päätetty. Ehkäpä kuitenkin Pera ja Pekka hymyilevät siellä jossain ja toteavat: "Hyvin tehty pojat".

Unelma on täytetty. Tästä on hyvä jatkaa. Iloitaan riemukkaasti. Iloitaan myös muiden lajien menestyksistä. Kaikille on tilaa, niin kuin laulussakin sanotaan.