keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

KEVÄTTÄ RINNASSA

Minä olen selvästi niin sanottu kevätihminen. Heti kun kevätauringon säteet hyväilevät keväthankea, minussa alkaa tapahtua. Onko se sitten hormoonien myllerrystä tai vanhuuden höperyyttä, en tiedä. Mutta onnekseni olen huomannut, että monella muullakin on samansuuntaisia tuntemuksia.

Kevään korvalla minusta tulee rauhaton. Ensimmäinen merkki siitä on, että minun pitää päästä huvilalle. Keinolla meillä hyvällä. Ihan vaan tarkistamaan, että paikat ovat kunnossa. Siinähän ei kai sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta kun minä alan heti etsiä eläinten jälkiä keväthangelta. Vieläkö kurreorava on elossa? Onko saarelle tullut uusia asukkaita?  Ovatko metsän ystäväni selviytyneet talven  pakkasista? Kaikki pitää tarkistaa. Se on minulle tärkeää. Kesä tulee vasta, kun västäräkkiystäväni on palanut ja joutsenpariskunta on laulanut suven tervetulleeksi.



Toinen kevätheikkouteni on veneen kunnossapito. Jo nyt kierrän veneeni ympärillä malttamattomasti. Siitäkin huolimatta, että veneen ympärillä on suuret lumikasat ja koko paatti on sinisen pressun alla. Ei siis toivoakaan , että kevätkunnostus olisi vielä ajankohtaista. Mutta siitä huolimatta. Minusta on kiva tarkistella asioita ja suunnitella kunnostus tarkasti. Sitten ja sitten teen sen ja sen? Ja täytyy minun tunnustaa, että annan muutaman tuttavallisen taputuksenkin veneelleni. Ihan kuin varmistaen, että olemme edelleen kavereita. Ja että kesällä huristellaan.




Kolmas heikkouteni ovat minun perennat. Juuri nyt ne ovat turvallisesti paksun lumikerroksen alla. Mutta siitä huolimatta käy silloin tällöin kuoputtamassa ja tsekkaamassa ovatko taimet hengissä. Eihän lumen alla mitään näkyvää elämää vielä ole. Kyllä minä sen tajuan. Mutta ihan vaan varmuuden vuoksi asia on  tarkistettava. Voi anna ja pala! Kyllä kevätaurinko on saanut ukon sekaisin.

No minun kevääseen kuuluu tietenkin jalkapallokauden lähtölaukaus. Koko talvi on seurattu pelejä hallissa ja nyt sitten pikkuhiljaa päästään ulkokentille.  Valitettavasti en tänä vuonna en päässyt Veikkausliigan avajaistilaisuuteen. Olisi ollut kiva tavata vanhoja tuttuja. Tuossa tilaisuudessa tapaa myös uusia jalkapallokavereita. Senkin takia olisi ollut mukava olla paikalla. Onneksi kevättä ja kesää piisaa, joten on vain iloisesti todettava: " Kentillä tavataan."

HYVÄÄ KEVÄTTÄ TEILLE KAIKILLE. NAUTTIKAA KEVÄTAURINGOSTA



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti