Nyt minulla ei ole hetkenkään aikomusta "käännyttää" ketään tai "paasata" mistään, mutta viimeaikaisten henkilökohtsisten tapahtumien vuoksi olen viime aikana miettynyt kyseisiä asioita hieman tarkemmin. Tämä selityksesi, jotta kukaan ei ymmärrä minua väärin.
Omalla kohdallani koin hyvyyden tarkoituksen seitsemisen vuotta sitten, kun istuin yksin Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa odottaen suurta 10 - 12 tuntista leikkausta. Olin sairastunut nielurisasyöpään, enkä tiennyt tulevaisuudestani mitään. Minä pelkäsin. Minä pelkäsin omasta ja perheeni puolesta. Pelko oli minulle ehkä jotenkin outo asia, sillä olinhan palopäällikkönä kokenut asioita, joita ei oikeastaan halua muistella. Sen lisäksi olin oman erotuomariurani aikana ainakin yrittänyt pitää ohjat käsissä. Mutta nyt olin yksin. Olin yksin, kunnes vuoteeni vierreen tuli minulle aivan vieras nainen. Jotenkin iloisena hän totesi:" Hei Kari, saanko rukoilla kanssasi?" En minä tiedä, mistä hän tiesi nimeni tai pelkoni? Mutta me rukoilimme yhdessä. Ja kun leikkaukseni oli ohi, hän tuli huoneeseeni ja totesi: " Kyllä meitä Kari kuunneltiin". Hän oli sairaalapappi, joka toi minulle hyvyyttä. Olin nähnyt suojelusenkelini. Näin uskon.
Armo on ollut minulle jotenkin vaikea asia. Ei palokunnassa tällaisista asoista puhuttu. Näin vanhemmiten tällaiset asia ovat kuitenkin tulleet koko ajan lähesimmiksi. Armolle on esitetty monenlaisia määritelmiä. Me kristityt ymmärrämme asia usein siten, että saamme rikkeemme anteeksi ihan vain armosta. Minulle armo on kuitenkin suurempi asia. Minusta siihen liittyy oleellisesti Pyhän Hengen vaikutus. Kun saatoin veljeni iäsyysmatkalle, sain siunata hänet ja piirtää ristin merkin hänen rinnalleen. Siinä hetkessä oli jotain suurta. Minulle suotiin armon lahja ja sen antaminen. Tuossa hetkessä oli mukana Pyhä Henki. ...ja olkoon sinulle armollinen...
Nyt varmasti joku ajattelee mitäs se Kari tällaisia kirjoittelee? Niinpä? Mutta eihän nämä ole keltään pois. Kyllä minäkin aina silloin tällöin käyn väärää polkua. Mutta eikös armo ja hyvyys ole kuitenkin aika kivoja asioista
HALUAN NÄIN PÄÄTTEEKSI TOIVOTTAA SINULLE HYVÄÄ KESÄÄ. UIDAAN PALJON
maanantai 12. kesäkuuta 2017
tiistai 23. toukokuuta 2017
SURUN KASVOT
Olen omassa työssäni kohdannut erilaisia asioita ja ennen kaikkea myös kohtaloita. Joka kerta, kun palokunnassa "soi kellot" jollakin oli hätä. Joku tarvitsi kiireellisesti apuamme ja joka kerta me palomiehet riensimme paikalle. Me teimme aina tehtävämme niin hyvin kuin osasimme. Niillä tiedoilla ja taidoilla, joita meille oli mm opiskelujemme ja harjoitusten myötä suotu. Joskus epäonnistuimme, joskus resurssimme eivät vain riittäneet ja hävisimme Mutta me myös onnistuimme. Ja voi sitä ilon hetkeä, joka loisti brankkareiden silmissä, kun hälytystehtävä oli suoritettu onnistuneesti.
Me kohtasimme myös surua. Minun aikoihini myös sairaankuljetus kuului tehtävänkuvaan.
Kohtasimme tapahtumia, näimme surua ja epätoivoa. Koimme tilanteita, jossa suru ja epätoivo olivat läsnä. Silloin me palomiehet/sairaankuljettajat yritimme parhaamme mukaan olla kanssaihmisten tukena. Se oli meille kunnia-asia. Tiedän, että näin on edelleenkin. Tehtävissämme kohtasimme surun ammattimaisesti. Vaikkakin joskus tilanteet ottivat todella koville. Me myös puhuimme tapahtumista. Ns kriisikeskustelu käytiin saunan lauteilla. Se oli palomiesten tapamme purkaa tunteita.
Nyt suru on kohdannut perhettäni ja suru on saanut aivan eri merkityksen. En oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Ajatukseni harhailevat enkä saa niistä oikein otetta. Ei puhettakaan ammattimaisesti ajattelutavasta. Hallitsen tilanteen, mutta en kuitenkaan täysin. Ajatus on minulle jotenkin outo, sillä olenhan koulutettu hallitsemaan erilaisia tilanteita ja minun pitäisi palopäällikkönä olla se, joka käy eturintamassa. Vai? Nyt en pääse pois. Surulla on selvästi moninaiset kasvot, jonka läpi pitää vain nähdä. Kiinni sitä ei selvästikään saa, mutta yritän kampittaa sen. Inhimillisesti..
Me kohtasimme myös surua. Minun aikoihini myös sairaankuljetus kuului tehtävänkuvaan.
Kohtasimme tapahtumia, näimme surua ja epätoivoa. Koimme tilanteita, jossa suru ja epätoivo olivat läsnä. Silloin me palomiehet/sairaankuljettajat yritimme parhaamme mukaan olla kanssaihmisten tukena. Se oli meille kunnia-asia. Tiedän, että näin on edelleenkin. Tehtävissämme kohtasimme surun ammattimaisesti. Vaikkakin joskus tilanteet ottivat todella koville. Me myös puhuimme tapahtumista. Ns kriisikeskustelu käytiin saunan lauteilla. Se oli palomiesten tapamme purkaa tunteita.
Nyt suru on kohdannut perhettäni ja suru on saanut aivan eri merkityksen. En oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Ajatukseni harhailevat enkä saa niistä oikein otetta. Ei puhettakaan ammattimaisesti ajattelutavasta. Hallitsen tilanteen, mutta en kuitenkaan täysin. Ajatus on minulle jotenkin outo, sillä olenhan koulutettu hallitsemaan erilaisia tilanteita ja minun pitäisi palopäällikkönä olla se, joka käy eturintamassa. Vai? Nyt en pääse pois. Surulla on selvästi moninaiset kasvot, jonka läpi pitää vain nähdä. Kiinni sitä ei selvästikään saa, mutta yritän kampittaa sen. Inhimillisesti..
keskiviikko 3. toukokuuta 2017
MAININKEJA
Näin on kuntavaali sitten käyty ja pikku hiljaa on aika palata arkipäivän askareisiin. Pietarsaaressa vaalit menivät ilman suurimpia ylilyöntejä ja oikeastaan aika odotetustikin. Joitakin yllätyksiä tietenkin sattui. Nehän kuuluvat aina vaaleihin. Palaan itse analyysiin tarvittaessa hieman myöhemmin. Tällä kertaa tyydyn ainoastaan onnittelemaan kaikkia valittuja ja kiittämään mukana olleita. Demokratian toteutumisen takia on tärkeää, että ehdokkaita oli paljon. Nyt edessä ovat tiukat neuvottelut muiden puolueiden kanssa. Toivottavasti ne käydään avoimesti, vaalitulosta kunnioittaen.
Omalta kohdalta vaalit menivät ylin odotusten. Itse odotin korkeintaan 100 äänen tulosta, mutta loppusaldo olikin 199. Mukavaa oli myös se, että lisäsin äänimäärääni huimasti ja sijoituin suomenkielisistä ehdokkaista jopa mitalisijoille. Edelläni olivat kaksi hienoa ladya Helinä ja Anna-Maija. Lopputulos tekee hiljaiseksi ja kiitolliseksi. Rehellisesti sanottuna olen ikionnellinen saamastani tuesta. Tästä on hyvä jatkaa työtä kaupunkimme kehittämiseksi.
POHJOIS-ITALIASSA
Kävimme muutama viikko sitten vaimoni Ingerin kanssa Gardajärvellä. Heti aluksi on syytä kehua matkanjärjestäämme Oravaisten Liikennettä. Yritys hoiti kaikki järjestelyt huippuhienosti. Mikään ei klikannut. Palvelu pelasi ja matkalaiset voivat hyvin. Erikoismaininnan ansaitsee myös bussi-kuskimme Markus, joka sompaili bussia pienillä kujilla todella hienosti.
Olimme majoittuneet pieneen Bardolinon kaupunkiin, josta teimme retkiä ympäri Gardajärveä. Kävimme mm Malecesinessä, Limonessa, Gardan kaupungissa ja Rivassa. Nämä paikat sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Itse Bardolino on järven itäpuolella.
Gardan jylhiä maisemia
Kun alueella liikkuu, on pakko kaydä myös Veronassa ja Venetsiassa. Totta kai. Verona on Italian mittapuun mukaan pieni kaupunki. Pienten kujien lomassa on myös ns Julian parveke. Todellisuudessa lienee niin, että parvekkeella ei ole mitään tekemistä Romeon ja Julian kanssa. Hieno paikka kuitenkin ja olihan paikalla muitakin rakastavaisia.
Seuraava kohde oli Venetsia. Kuuluisa paalujen ja kanavien kaupunki. Voi sitä ihmisvilinää. Kuuluisa Marcus aukio oli täynnä turisteja. Ja hinnat olivat taivaissa. Onneksi olimme liikkeellä sesongin alussa. Vielä ei kanavien vesi lemunnut. Veikkaukseni on, että tulevaisuudessa kaupunki menettää lumouksensa. Kuka haluaa tulla katsomaan haisevia kanavia? Toki mielenkiintoinen paikka.
Venetsian kanava
Kotimatkalla ajoimme Itävallan Innspruckin kautta. Nyt meikä poika innostui. Tosi hieno olympiakaupunki Alppien keskellä. Hyppyrimäki oli melkein kaupungin keskustassa ja Ahonen ja Nykänen olivat edelleen suuria staroja. Tosi hieno kaupunki, jonne haluaisin vieläpalata. Kaupungin kultainen katto on edelleen suuressa suosiossa.
Matka oli tosi hieno ja porukka maan mainio. Kiitos järjestäjille ja matkakumppaneille. Suosittelen kohdetta tosi paljon.
Vappu meni mukavasti sukuloidessa ja Laulu Jaakkojen kanssa. Lauloimme kevään Pietarsaaren koulupuistossa. Ja muistathan keväkonsertimme ensi lauantaina Schauman salissa
Hyvää alkanutta kesää kaikille!!!
Omalta kohdalta vaalit menivät ylin odotusten. Itse odotin korkeintaan 100 äänen tulosta, mutta loppusaldo olikin 199. Mukavaa oli myös se, että lisäsin äänimäärääni huimasti ja sijoituin suomenkielisistä ehdokkaista jopa mitalisijoille. Edelläni olivat kaksi hienoa ladya Helinä ja Anna-Maija. Lopputulos tekee hiljaiseksi ja kiitolliseksi. Rehellisesti sanottuna olen ikionnellinen saamastani tuesta. Tästä on hyvä jatkaa työtä kaupunkimme kehittämiseksi.
POHJOIS-ITALIASSA
Kävimme muutama viikko sitten vaimoni Ingerin kanssa Gardajärvellä. Heti aluksi on syytä kehua matkanjärjestäämme Oravaisten Liikennettä. Yritys hoiti kaikki järjestelyt huippuhienosti. Mikään ei klikannut. Palvelu pelasi ja matkalaiset voivat hyvin. Erikoismaininnan ansaitsee myös bussi-kuskimme Markus, joka sompaili bussia pienillä kujilla todella hienosti.
Olimme majoittuneet pieneen Bardolinon kaupunkiin, josta teimme retkiä ympäri Gardajärveä. Kävimme mm Malecesinessä, Limonessa, Gardan kaupungissa ja Rivassa. Nämä paikat sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Itse Bardolino on järven itäpuolella.
Gardan jylhiä maisemia
Kun alueella liikkuu, on pakko kaydä myös Veronassa ja Venetsiassa. Totta kai. Verona on Italian mittapuun mukaan pieni kaupunki. Pienten kujien lomassa on myös ns Julian parveke. Todellisuudessa lienee niin, että parvekkeella ei ole mitään tekemistä Romeon ja Julian kanssa. Hieno paikka kuitenkin ja olihan paikalla muitakin rakastavaisia.
Seuraava kohde oli Venetsia. Kuuluisa paalujen ja kanavien kaupunki. Voi sitä ihmisvilinää. Kuuluisa Marcus aukio oli täynnä turisteja. Ja hinnat olivat taivaissa. Onneksi olimme liikkeellä sesongin alussa. Vielä ei kanavien vesi lemunnut. Veikkaukseni on, että tulevaisuudessa kaupunki menettää lumouksensa. Kuka haluaa tulla katsomaan haisevia kanavia? Toki mielenkiintoinen paikka.
Venetsian kanava
Kotimatkalla ajoimme Itävallan Innspruckin kautta. Nyt meikä poika innostui. Tosi hieno olympiakaupunki Alppien keskellä. Hyppyrimäki oli melkein kaupungin keskustassa ja Ahonen ja Nykänen olivat edelleen suuria staroja. Tosi hieno kaupunki, jonne haluaisin vieläpalata. Kaupungin kultainen katto on edelleen suuressa suosiossa.
Innspruckin kultainen katto
Matka oli tosi hieno ja porukka maan mainio. Kiitos järjestäjille ja matkakumppaneille. Suosittelen kohdetta tosi paljon.
Vappu meni mukavasti sukuloidessa ja Laulu Jaakkojen kanssa. Lauloimme kevään Pietarsaaren koulupuistossa. Ja muistathan keväkonsertimme ensi lauantaina Schauman salissa
Hyvää alkanutta kesää kaikille!!!
keskiviikko 12. huhtikuuta 2017
PÄÄSIÄINEN
Piinaviikko, kärsimysviikko, hiljainen viikko, iloinen viikko jne . Pääsiäisellä on nykyään monta nimeä.
Nimen käyttö riippunee paljon siitä miten me ihmiset koemme pääsiäisen vieton. Onko se meille vain juhlahetki tai vapaapäivä, jonka ajankohdan lainsäätäjä on määrännyt? Vai muistohetki, jota kristikunta haluaa viettää Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi? Jokainen meistä tekee oman valinnan. Myös minä olen tehnyt valintani. Itse koen pääsiäisviikon hyvyyden ja armon viikoksi. Hyvyyden viikoksi siksi, että olen omasta mielestäni kokenut hyvyyden omakohtaisesti silloin, kun sairastuin vakavasti. Olen tuosta hetkestä joskus kirjoittanutkin mm Pietarsaaren Sanomissa. Armon viikoksi siksi, että sain lisäaikaa. Ilo ja armo ovat hienoja kokemuksia.
Omassa nuoruudessani pääsiäistä vietettiin hyvin hartaasti. Ainakin kiirastorstaista lähtien yhteiskunta hiljeni lähes täydellisesti. Kaupat olivat kiinni ja ihmiset pysyttelivät pääasiassa sisätiloissa. Lasten leikkikin oli tavallaan kielletty. Kaikki ylimääräinen koettiin jopa syntinä. Nykypäivänähän tilanne on aivan toisin. Markkinatalous on vallannut elämämme. Niin hyvässä kuin pahassa.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämien on ainakin minulle ollut hieman vaikeaa. Pääasiassa pääsiäinen on tullut sinä aikana, jolloin se on allakkaan merkitty. Laskennallisesti ajankohta onkin hieman hankala tehdä, sillä laskijan tulee tietää ainakin kuun vaiheet ja sunnuntaipäivien ajankohdat kyseisenä vuonna. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista. Palmusunnuntaina lapset myös virpovat. Täällä Pietarsaaressa trullit tulevat jo lauantaina. Tuota hetkeä odotan myös minä innolla, koska tiedän että ovikello soi tiuhaan. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan omalla nimellä ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. Viikon päivien nimet ovat seuraavat:
Aloitamme pääsiäisen vieton. Kukin omalla tavalla ja uskoen siihen minkä kokee tärkeäksi.
Haluan kuitenkin toivottaa teille kaikille tasapuolisesti HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ
Nimen käyttö riippunee paljon siitä miten me ihmiset koemme pääsiäisen vieton. Onko se meille vain juhlahetki tai vapaapäivä, jonka ajankohdan lainsäätäjä on määrännyt? Vai muistohetki, jota kristikunta haluaa viettää Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi? Jokainen meistä tekee oman valinnan. Myös minä olen tehnyt valintani. Itse koen pääsiäisviikon hyvyyden ja armon viikoksi. Hyvyyden viikoksi siksi, että olen omasta mielestäni kokenut hyvyyden omakohtaisesti silloin, kun sairastuin vakavasti. Olen tuosta hetkestä joskus kirjoittanutkin mm Pietarsaaren Sanomissa. Armon viikoksi siksi, että sain lisäaikaa. Ilo ja armo ovat hienoja kokemuksia.
Omassa nuoruudessani pääsiäistä vietettiin hyvin hartaasti. Ainakin kiirastorstaista lähtien yhteiskunta hiljeni lähes täydellisesti. Kaupat olivat kiinni ja ihmiset pysyttelivät pääasiassa sisätiloissa. Lasten leikkikin oli tavallaan kielletty. Kaikki ylimääräinen koettiin jopa syntinä. Nykypäivänähän tilanne on aivan toisin. Markkinatalous on vallannut elämämme. Niin hyvässä kuin pahassa.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämien on ainakin minulle ollut hieman vaikeaa. Pääasiassa pääsiäinen on tullut sinä aikana, jolloin se on allakkaan merkitty. Laskennallisesti ajankohta onkin hieman hankala tehdä, sillä laskijan tulee tietää ainakin kuun vaiheet ja sunnuntaipäivien ajankohdat kyseisenä vuonna. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista. Palmusunnuntaina lapset myös virpovat. Täällä Pietarsaaressa trullit tulevat jo lauantaina. Tuota hetkeä odotan myös minä innolla, koska tiedän että ovikello soi tiuhaan. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan omalla nimellä ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. Viikon päivien nimet ovat seuraavat:
- Palmusunnuntai. Palmusunnuntaina
- Malkamaanantai
- Tikkutiistai
- Kellokeskiviikko
- Kiirastorstai
- Pitkäperjantai (arkipyhä Suomessa)
- Pääsiäislauantai, hiljainen lauantai, lankalauantai
- Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai
- Toinen pääsiäispäivä
Aloitamme pääsiäisen vieton. Kukin omalla tavalla ja uskoen siihen minkä kokee tärkeäksi.
Haluan kuitenkin toivottaa teille kaikille tasapuolisesti HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ
perjantai 7. huhtikuuta 2017
KOTINI ON PIETARSAARI
Minun kotikaupunkini on Pietarsaari. Se on ollut minussa ja minä elän siinä. Olen saanut kasvaa täällä pojasta mieheksi ja minusta on aina pidetty huolta. Olen saanut elää perheeni ja ystävieni tukemana ja kannustamana. Kun olen horjunut ja joskus jopa kaatunutkin, minut on nostettu ylös. Täällä olen saanut kasvattaa lapseni aikuiseksi ja nyt minulla viisi ihanaa lastenlasta.
Tänne rakensimme kotipesämme yhdessä vaimoni Ingerin kanssa. Olimme aikoinamme lähdössä pois, mutta tulevaisuuden turvalliset mahdollisuudet voittivat. Täällä minulle annettiin elämän lähtöpalikat.
Sain rakentaa oman työurani, jonka perusarvot halusin säilyttää loppuun asti. Kesäpojasta tuli pelastusjohtaja. Yhdessä työtovereiden kanssa me rakensimme kaupungin tuella palastustoimen. Olimme aina valmiit auttaamaan, kun apuamme tarvittiin. Joskus jopa oman henkemme uhalla. Kaupungissamme kävin kouluni. Peruskivi muurattiin Pietarsaaren Yhteislyseössa. Vakaaalle perustalle oli hyvä rakentaa myöhemmät opinnot Helsingissä. Tai oikeastaan Espoossa, sillä opinahjoni sijaitsi Espoon Otaniemessä.
Kotikaupunkini tarjosi ja tarjoaa edelleenkin monia urheilu-ja liikuntamahdollisuuksia. Pelasin jalka- ja koripalloa. Välillä tuli läiskittyä jääkiekkoa ja Keskuskentällä luistelimme musiikin tahdissa tyttöjä kiusaten. Jalkapalloon jäin jotenkin kiinni ja saavutinpa jopa joskus jonkinmoisia tuloksiakin. Ilman saamaani tukea, se ei olisi ollut koskaan mahdollista. Nyt myöhemmin olen saanut osallistua erilaisiin harrastustoimintoihin. Ne tarjoaa kotikaupunkini ja sen aktiivinen ns kolmas sektori. Nuorempana kaupunkini loisti yleensä aurinkoisena. Pilviä ei juuri näkynyt. Tai sitten nuorempana ei niitä nähnyt. Ehkä niin on hyvä, sillä näin vanhempana ymmärtää ettei elämä aina ole niin helppoa tai yksinkertaista . Ei edes omassa "lintukodossamme".
Pietarsaari on myös osannut "kurittaa" kasvattiaan. Aina asiat eivät ole menneet niin kuin Strömsössä. Olen omasta mielestäni kokenut myös vääryyttä. Ajatelkaa, että niinkin pieni asia kuin se, etten saanut maaottelutehtävään virkavapaata, vaivaa minua vieläkin. Olen myös ammatissani nähnyt ihmisten epätoivoa ja hätää. Silloin on joskus tuntunut ettei kaupunkini ole tehnyt asioiden hyväksi tarpeeksi. Minua kismittää vieläkin se, etten saanut lapsiani ruotsinkieliseen lastentarhaan, vaikka se oli kotini aidan toisella puolella.
Tottakai kaupungissamme on paljon puutteita ja tarpeita. Ei kai sellaista kuntaa olekaan, jossa ei olisi parannettavaa? Montakohan kertaa olen sadatellut katujemme huonoa kuntoa tai sitä etten ole heti saanut haluamaani palvelua? Vesikin on etenkin tänä keväänä maistunut oudolta ja Helsinkiinkin saa kytätä juna-aikatauluja tuon tuosta jne, jne . Viime aikoina erilaiset gallupit ovat horjuttaneet kaupunkini imagokuvaa huomattavasti. Ja minäkin olen valitellut asioista. Joskus oikeutetusti ja joskus aivan väärin perustein. Mutta puutteistakin huolimatta tämä on kotikaupunkini Pietarsaari. Saan edelleenkin nauttia puhtaasta luonnosta, hyvistä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksista jne . Kokonaisuudessaan palvelut pelaavat ja ihmiset ovat mukavia. Kaupungin elinvoimaisuus on gallupeista huolimatta nousussa ja esimerkiksi tänään vihitään uusi sähkörata käyttöön. Tuo rata vahvistaa teollisuutemme elinvoimaisuutta. Olen myös iloinen, että olen myöhemmin saanut olla mukana rakentamassa ja tukemassa Pietarsaaren tulevaisuutta
Kotikaupunkini on Pietarsaari ( puutteineenkin). Me pietarsaarelaiset olemme Pietarsaari ja kaupunki kehittyy juuri sellaiseksi kuin haluamme. Jos me emme itse usko omaan valoisaan tulevaisuuteen, kuka sen tekee? Siksi onkin parempi osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Mahdollisuudet ovat valtavat. Tämä on kotikaupunkini muutamin sanoin esitettynä. Paljon jää kertomatta tai sanomatta. Siihen tarvittaisiin kokonainen romaani. Uskon kuitenkin auringon voittavaan valoon. Saan edelleen elää ja nauttia hienosta Merenkurkun kotikaupungistani Pietarsaaresta. Täällä minun on hyvä olla
.
Sain rakentaa oman työurani, jonka perusarvot halusin säilyttää loppuun asti. Kesäpojasta tuli pelastusjohtaja. Yhdessä työtovereiden kanssa me rakensimme kaupungin tuella palastustoimen. Olimme aina valmiit auttaamaan, kun apuamme tarvittiin. Joskus jopa oman henkemme uhalla. Kaupungissamme kävin kouluni. Peruskivi muurattiin Pietarsaaren Yhteislyseössa. Vakaaalle perustalle oli hyvä rakentaa myöhemmät opinnot Helsingissä. Tai oikeastaan Espoossa, sillä opinahjoni sijaitsi Espoon Otaniemessä.
Kotikaupunkini tarjosi ja tarjoaa edelleenkin monia urheilu-ja liikuntamahdollisuuksia. Pelasin jalka- ja koripalloa. Välillä tuli läiskittyä jääkiekkoa ja Keskuskentällä luistelimme musiikin tahdissa tyttöjä kiusaten. Jalkapalloon jäin jotenkin kiinni ja saavutinpa jopa joskus jonkinmoisia tuloksiakin. Ilman saamaani tukea, se ei olisi ollut koskaan mahdollista. Nyt myöhemmin olen saanut osallistua erilaisiin harrastustoimintoihin. Ne tarjoaa kotikaupunkini ja sen aktiivinen ns kolmas sektori. Nuorempana kaupunkini loisti yleensä aurinkoisena. Pilviä ei juuri näkynyt. Tai sitten nuorempana ei niitä nähnyt. Ehkä niin on hyvä, sillä näin vanhempana ymmärtää ettei elämä aina ole niin helppoa tai yksinkertaista . Ei edes omassa "lintukodossamme".
Pietarsaari on myös osannut "kurittaa" kasvattiaan. Aina asiat eivät ole menneet niin kuin Strömsössä. Olen omasta mielestäni kokenut myös vääryyttä. Ajatelkaa, että niinkin pieni asia kuin se, etten saanut maaottelutehtävään virkavapaata, vaivaa minua vieläkin. Olen myös ammatissani nähnyt ihmisten epätoivoa ja hätää. Silloin on joskus tuntunut ettei kaupunkini ole tehnyt asioiden hyväksi tarpeeksi. Minua kismittää vieläkin se, etten saanut lapsiani ruotsinkieliseen lastentarhaan, vaikka se oli kotini aidan toisella puolella.
Tottakai kaupungissamme on paljon puutteita ja tarpeita. Ei kai sellaista kuntaa olekaan, jossa ei olisi parannettavaa? Montakohan kertaa olen sadatellut katujemme huonoa kuntoa tai sitä etten ole heti saanut haluamaani palvelua? Vesikin on etenkin tänä keväänä maistunut oudolta ja Helsinkiinkin saa kytätä juna-aikatauluja tuon tuosta jne, jne . Viime aikoina erilaiset gallupit ovat horjuttaneet kaupunkini imagokuvaa huomattavasti. Ja minäkin olen valitellut asioista. Joskus oikeutetusti ja joskus aivan väärin perustein. Mutta puutteistakin huolimatta tämä on kotikaupunkini Pietarsaari. Saan edelleenkin nauttia puhtaasta luonnosta, hyvistä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksista jne . Kokonaisuudessaan palvelut pelaavat ja ihmiset ovat mukavia. Kaupungin elinvoimaisuus on gallupeista huolimatta nousussa ja esimerkiksi tänään vihitään uusi sähkörata käyttöön. Tuo rata vahvistaa teollisuutemme elinvoimaisuutta. Olen myös iloinen, että olen myöhemmin saanut olla mukana rakentamassa ja tukemassa Pietarsaaren tulevaisuutta
Kotikaupunkini on Pietarsaari ( puutteineenkin). Me pietarsaarelaiset olemme Pietarsaari ja kaupunki kehittyy juuri sellaiseksi kuin haluamme. Jos me emme itse usko omaan valoisaan tulevaisuuteen, kuka sen tekee? Siksi onkin parempi osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Mahdollisuudet ovat valtavat. Tämä on kotikaupunkini muutamin sanoin esitettynä. Paljon jää kertomatta tai sanomatta. Siihen tarvittaisiin kokonainen romaani. Uskon kuitenkin auringon voittavaan valoon. Saan edelleen elää ja nauttia hienosta Merenkurkun kotikaupungistani Pietarsaaresta. Täällä minun on hyvä olla
.
keskiviikko 5. huhtikuuta 2017
VAALIKIRJOITTELUA
Lehtien mielipidepalstat ovat tulvillaan kuntavaaliehdokkaisen kirjoitteluja. Se on tietysti ihan luonnollista, sillä kilpailu "vallan kahvasta" on kovaa. Itsekin olen osallistunut ajatusten vaihtoon. Onneksi ,ainakin minusta, Pietarsaaressa kirjoitukset ovat olleet asiallisia ja henkilökohtaisilta hyökkäyksiltä on vältytty. Muutama ylilyönti on sattunut, mutta niistä ei kannata suuremmin välittää ja eikä ainakaan provosoitua. Tässä joitakin omia huomioita ja jopa kommentteja
VANHUSPOLITTINEN KESKUSTELU
Kirjoitusten pääaiheeksi on noussut kaupungin ikäihmisten tilanne. Yleistäen voi todeta, että ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että kaupungistamme puuttuu asumismuotoja, jotka tukisivat ikäihmisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti ja kodinomaisesti esimerkiksi hoitojodissa.
Malmin sairaalassa on nytkin vanhuksia, jotka eivät oikeastaan sinne kuulu. Sairaala ei ole koti. Mutta minkäs teet, kun paikkoja ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tarjolla? Onko tulevaisuutemme yksityisten laitosten varassa? Toivottavasti ei.
TERVEYSPOLITTIINEN KESKUSTELU
Malmin sairaalan puolustajia on nyt lähes joka puolella. Jopa tahoissa, jotka ovat sulkeneet osastoja. Hyvä niin, sillä sairaalaamme henkilökuntineen tarvitsee tukemme. Eräät kirjoittajat ovat artikkeleissaan puolustanet "henkeen ja vereen" Vaasan keskussairaalaa. Siinä sinällään ei ole mitään väärää, mutta vasta nyt viime päivinä kirjotuksien sävy on muuttunut Malmia puolustavaksi. Yleensäkin terveyspoliittinen keskustelu on ollut vilkasta. Syy löytyy tietysti Sotesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta..
VIIHTYVYYSKESKUSTELU
Muutama päivä sitten julkaistiin viihtyvyystutkimus, josss Pietarsaari sijoittui kaupungeistamme viimeiseksi. Tutkimuksessa haastatettaville esitetiin kolme kysymystä. Näihin kysymyksiin vastasi 60 ihmistä. Tutkimustuloksesta nousi melkoinen kohu varsinkin sosiaalisessa mediassa. Etenkin kaupungin suomenkielinen väestö antoi päättäjille kivenkovaa palautetta . Vaikka tutkimukseen tuleekin suhtautua varovasti, on sen tuomiin signaaleihin syytä pureutua syvällisemmin. Kun vielä muistetaan, että tuoreen kielibarometrin tulokset ovat samansuuntaisett, voidaan yhtenä johtopäätöksenä todeta, että suomenkieliset kokevat olevansa alistetussa asemassa kaupungissamme. Monimutkaiseksi asian tekee se, että Kauppalehdessä julkaistiin muutama kuukausi sitten artikkeli, jossa Pietarsaari sai elinvoimaisuudestaan täydet pisteet.
NUORISOPOLIITTINEN KESKUSTELU
Kirjoituksissa ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että satsaukset nuorisoomme ovat satsausta tulevaisuuteen. Yksimielisesti kaikki ovat olleet sitä mieltä, että harrastusten hinta- ja maksupolitiikan tulee olla sellaisella tasolla, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa omaa lajiaan. Oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Onkin mielen-kiintoista nähdä, muistavatko tulevat päättäjät, mitä ovat luvanneet.?
Niin sanottuja urheilu- liikuntaihmisiä on nyt joka puolella. Näkyyköhän heitä enää vaalien jälkeen?
OMA BLOGINI/ JÄI POIS
Olen omassa blogissani kirjoittanut tänä vuona toistakymmentä kertaa. Eniten keskustelua ja ajatuksia on herättänyt kirjoitukseni parkkiluolasta, yleisestä tyytymättömyydestä, kielikylvystä ja vanhuspoliittisesta tilanteestamme. Kirjoituksiini tullut palaute on samansuuntainen kuin lehtien mielipidekirjoittelut. Itse odotin laajempaa keskustelua varhaiskasvatuksesta, koulu- ja lastentarhatilanteesta sekä parkkiluolasta. Ovathan nämä asiat velloneet kaupungissamme jo aika lailla. Odotin myös laajempaa työpaikkapoliittista keskustelua sekä sitä, miten takaamme tulevaisuudessa elinvoimaisen yritysmaailman kehittymisen kaupungissamme. Elinvoimaisuus yhdessä aktiivisen elinkeinoelämän kanssa ovat kuitenkin kaupunkimme peruspilareita
SUNNUNTAIN VAALIT
Nyt käytävät vaalit ovat omalta osaltaan myös niin sanotun keskitetyn vallankäytön vaalit. Kaupungissamme on käynnissä suunnitelmallisesti ohjattu vallan keskittäminen.
Ei tarvitse kuin tarkemmin seurata miten kaupungin omistamien yhtiöiden hallitukset on valittu.
HYVÄÄ VAALIVIIKKOA TOIVOO EHDOKAS No 24
VANHUSPOLITTINEN KESKUSTELU
Kirjoitusten pääaiheeksi on noussut kaupungin ikäihmisten tilanne. Yleistäen voi todeta, että ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että kaupungistamme puuttuu asumismuotoja, jotka tukisivat ikäihmisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti ja kodinomaisesti esimerkiksi hoitojodissa.
Malmin sairaalassa on nytkin vanhuksia, jotka eivät oikeastaan sinne kuulu. Sairaala ei ole koti. Mutta minkäs teet, kun paikkoja ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tarjolla? Onko tulevaisuutemme yksityisten laitosten varassa? Toivottavasti ei.
TERVEYSPOLITTIINEN KESKUSTELU
Malmin sairaalan puolustajia on nyt lähes joka puolella. Jopa tahoissa, jotka ovat sulkeneet osastoja. Hyvä niin, sillä sairaalaamme henkilökuntineen tarvitsee tukemme. Eräät kirjoittajat ovat artikkeleissaan puolustanet "henkeen ja vereen" Vaasan keskussairaalaa. Siinä sinällään ei ole mitään väärää, mutta vasta nyt viime päivinä kirjotuksien sävy on muuttunut Malmia puolustavaksi. Yleensäkin terveyspoliittinen keskustelu on ollut vilkasta. Syy löytyy tietysti Sotesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta..
VIIHTYVYYSKESKUSTELU
Muutama päivä sitten julkaistiin viihtyvyystutkimus, josss Pietarsaari sijoittui kaupungeistamme viimeiseksi. Tutkimuksessa haastatettaville esitetiin kolme kysymystä. Näihin kysymyksiin vastasi 60 ihmistä. Tutkimustuloksesta nousi melkoinen kohu varsinkin sosiaalisessa mediassa. Etenkin kaupungin suomenkielinen väestö antoi päättäjille kivenkovaa palautetta . Vaikka tutkimukseen tuleekin suhtautua varovasti, on sen tuomiin signaaleihin syytä pureutua syvällisemmin. Kun vielä muistetaan, että tuoreen kielibarometrin tulokset ovat samansuuntaisett, voidaan yhtenä johtopäätöksenä todeta, että suomenkieliset kokevat olevansa alistetussa asemassa kaupungissamme. Monimutkaiseksi asian tekee se, että Kauppalehdessä julkaistiin muutama kuukausi sitten artikkeli, jossa Pietarsaari sai elinvoimaisuudestaan täydet pisteet.
NUORISOPOLIITTINEN KESKUSTELU
Kirjoituksissa ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että satsaukset nuorisoomme ovat satsausta tulevaisuuteen. Yksimielisesti kaikki ovat olleet sitä mieltä, että harrastusten hinta- ja maksupolitiikan tulee olla sellaisella tasolla, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa omaa lajiaan. Oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Onkin mielen-kiintoista nähdä, muistavatko tulevat päättäjät, mitä ovat luvanneet.?
Niin sanottuja urheilu- liikuntaihmisiä on nyt joka puolella. Näkyyköhän heitä enää vaalien jälkeen?
OMA BLOGINI/ JÄI POIS
Olen omassa blogissani kirjoittanut tänä vuona toistakymmentä kertaa. Eniten keskustelua ja ajatuksia on herättänyt kirjoitukseni parkkiluolasta, yleisestä tyytymättömyydestä, kielikylvystä ja vanhuspoliittisesta tilanteestamme. Kirjoituksiini tullut palaute on samansuuntainen kuin lehtien mielipidekirjoittelut. Itse odotin laajempaa keskustelua varhaiskasvatuksesta, koulu- ja lastentarhatilanteesta sekä parkkiluolasta. Ovathan nämä asiat velloneet kaupungissamme jo aika lailla. Odotin myös laajempaa työpaikkapoliittista keskustelua sekä sitä, miten takaamme tulevaisuudessa elinvoimaisen yritysmaailman kehittymisen kaupungissamme. Elinvoimaisuus yhdessä aktiivisen elinkeinoelämän kanssa ovat kuitenkin kaupunkimme peruspilareita
SUNNUNTAIN VAALIT
Nyt käytävät vaalit ovat omalta osaltaan myös niin sanotun keskitetyn vallankäytön vaalit. Kaupungissamme on käynnissä suunnitelmallisesti ohjattu vallan keskittäminen.
Ei tarvitse kuin tarkemmin seurata miten kaupungin omistamien yhtiöiden hallitukset on valittu.
HYVÄÄ VAALIVIIKKOA TOIVOO EHDOKAS No 24
maanantai 27. maaliskuuta 2017
TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ KAUPUNGISSA
EPSI Ratingin tuoreimman kuntatutkimuksen mukaan pietarsaarelaiset ovat kaikkein pettyneimpiä omaan kuntaansa. Näin väitetään ainakin viimeisessä Iltalehdessä
En tiedä, miten tutkimus on tehty tai ketkä siihen on vastannut, mutta siitä huolimatta tutkimuksen antamaan yleissignaaliin on syytä suhtautua vakavasti. Ei riitä, että todetaan vastauksien mahtuvan virhemarginaalien sisään.
Kuten totesin, en ole nähnyt tutkimustuloksia. Syvemmän analyysin tekeminen jääkin myöhemmäksi. Siksi ajatukseni ovatkin vain arvailuja. Ja ne voi vapaasti "ampua alas".
TERVEYDENHUOLTO.
Varsinkin kaupungin suomenkielinen väestö on varsin tyytymätön saamiinsa lääkäripalveluihin. Kritiikki ei suuntaudu lääkäreiden ammattitaitoon, vaan pääosin arvostelu kohdistuu huonoihin kielipalveluihin. Suomenkieliset eivät saa palvelua omalla äidinkielellään. On kyllästytty siihen, että Vaasan keskussairaalan kielipalvelut on nostettu framille, kun taas oman kaupungin vähemmistön kielipalvelut on jätetty huomattavasti vähemmälle. Asiaan liittyy myös se, että Kokkolan Soitesta ei saa puhua juuri ollenkaan?
VANHUSTENHUOLTO
Malmin sairaalassa suljettiin kovalla kiireellä osastoja säästöihin vedoten Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että sairaalassa on täpötäyttä ja vanhuksia joudutaan pitämään sairaalassa sen takia ettei hoitopaikkoja löydy. Nyt joudutaan sitten ostamaan paikkoja yksityisiltä. Siinä ne säästöt? Asian ei pitänyt tulla yllätyksenä, sillä siitä kyllä kerrottiin Pietarsaaren valtuustossa, kun Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltiin
KOULUT JA PÄIVÄKODIT
Kaupungissa on vellonnat muutaman vuoden koulukeskustelu. Totta kai vanhempia huolestuttaa lasten koulunkäynti ja koulujen tulevaisuus. Sulkemisuhan alla on ollut niin ruotsin kuin suomenkielisiä kouluja.
Hieman samankaltaisia ehdotuksia on tehty päiväkotien suhteen Julkisuudessa on esitetty myös pienien tarhojen keskittämistä suurempaa kokonaisuuteen ( nykyinen BLI )
KATUJEN KUNTO
Varsinkin kevään aikana on katujen huono kunto noussut esille. Kevät on aina tässä suhteessa vaikeaa aikaa, kun routa ja jää tekevät tepposensa. Tosin ei tilanne minusta poikkea esim. viime vuotisesta. Aina kevätkadut on routineet.
SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media on välinen, jonka voi esittää vapaasti ajatuksiaan. Ennen ei tällaista mahdollisuutta ollut, joten tiedonvälitys oli lähinnä lehtien ja radion varassa. Nyt tieto kulkee. Eikä sillä ole oikeastaan paljonkaan väliä, onko se oikeaa vai väärää. Tämäkin blogi perustuu arvailuille.
PÄÄTÖKSNTEON AVOIMUUS
Tästä asiasta on Pietarsaaren valtuustossa puhuttu paljon. Ja oikeutetusti. Onneksi viimeaikoina valtuustolle on pidetty iltakouluja ja infotilaisuuksia entistä useammin. Joten asiassa on selvästi edistytty.
Kuten alussa kirjoitin nämä ja monet muut asiat ovat vain arvailuja ja osaksi myös minun tuntoja. Varmaan muitakin asioista tulee esille, mutta SITTEN HALUAN NOSTAA ESILLE myös sen, kuinka hyvin asiat saattavat olla myösJeppiksessä. Meillä on hieno merellinen, puhdas saaristoluonto, meillä on hienot urheilu- ja liikuntamahdollisuudet, meillä on maan mainiot kulttuurin ja musiikin harrastusmahdollisuudet, meillä on kukoistava suur- ja pienteollisuus, meillä on työpaikkoja, meillä on panostettu infraan viime vuosina miljoonia euroja. Meillä on paljon hienoja asioita kaupungisamme. Kunhan vain avaamme silmämme ja katsomme ympärillemme.
En tiedä, miten tutkimus on tehty tai ketkä siihen on vastannut, mutta siitä huolimatta tutkimuksen antamaan yleissignaaliin on syytä suhtautua vakavasti. Ei riitä, että todetaan vastauksien mahtuvan virhemarginaalien sisään.
Kuten totesin, en ole nähnyt tutkimustuloksia. Syvemmän analyysin tekeminen jääkin myöhemmäksi. Siksi ajatukseni ovatkin vain arvailuja. Ja ne voi vapaasti "ampua alas".
TERVEYDENHUOLTO.
Varsinkin kaupungin suomenkielinen väestö on varsin tyytymätön saamiinsa lääkäripalveluihin. Kritiikki ei suuntaudu lääkäreiden ammattitaitoon, vaan pääosin arvostelu kohdistuu huonoihin kielipalveluihin. Suomenkieliset eivät saa palvelua omalla äidinkielellään. On kyllästytty siihen, että Vaasan keskussairaalan kielipalvelut on nostettu framille, kun taas oman kaupungin vähemmistön kielipalvelut on jätetty huomattavasti vähemmälle. Asiaan liittyy myös se, että Kokkolan Soitesta ei saa puhua juuri ollenkaan?
VANHUSTENHUOLTO
Malmin sairaalassa suljettiin kovalla kiireellä osastoja säästöihin vedoten Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että sairaalassa on täpötäyttä ja vanhuksia joudutaan pitämään sairaalassa sen takia ettei hoitopaikkoja löydy. Nyt joudutaan sitten ostamaan paikkoja yksityisiltä. Siinä ne säästöt? Asian ei pitänyt tulla yllätyksenä, sillä siitä kyllä kerrottiin Pietarsaaren valtuustossa, kun Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltiin
KOULUT JA PÄIVÄKODIT
Kaupungissa on vellonnat muutaman vuoden koulukeskustelu. Totta kai vanhempia huolestuttaa lasten koulunkäynti ja koulujen tulevaisuus. Sulkemisuhan alla on ollut niin ruotsin kuin suomenkielisiä kouluja.
Hieman samankaltaisia ehdotuksia on tehty päiväkotien suhteen Julkisuudessa on esitetty myös pienien tarhojen keskittämistä suurempaa kokonaisuuteen ( nykyinen BLI )
KATUJEN KUNTO
Varsinkin kevään aikana on katujen huono kunto noussut esille. Kevät on aina tässä suhteessa vaikeaa aikaa, kun routa ja jää tekevät tepposensa. Tosin ei tilanne minusta poikkea esim. viime vuotisesta. Aina kevätkadut on routineet.
SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media on välinen, jonka voi esittää vapaasti ajatuksiaan. Ennen ei tällaista mahdollisuutta ollut, joten tiedonvälitys oli lähinnä lehtien ja radion varassa. Nyt tieto kulkee. Eikä sillä ole oikeastaan paljonkaan väliä, onko se oikeaa vai väärää. Tämäkin blogi perustuu arvailuille.
PÄÄTÖKSNTEON AVOIMUUS
Tästä asiasta on Pietarsaaren valtuustossa puhuttu paljon. Ja oikeutetusti. Onneksi viimeaikoina valtuustolle on pidetty iltakouluja ja infotilaisuuksia entistä useammin. Joten asiassa on selvästi edistytty.
Kuten alussa kirjoitin nämä ja monet muut asiat ovat vain arvailuja ja osaksi myös minun tuntoja. Varmaan muitakin asioista tulee esille, mutta SITTEN HALUAN NOSTAA ESILLE myös sen, kuinka hyvin asiat saattavat olla myösJeppiksessä. Meillä on hieno merellinen, puhdas saaristoluonto, meillä on hienot urheilu- ja liikuntamahdollisuudet, meillä on maan mainiot kulttuurin ja musiikin harrastusmahdollisuudet, meillä on kukoistava suur- ja pienteollisuus, meillä on työpaikkoja, meillä on panostettu infraan viime vuosina miljoonia euroja. Meillä on paljon hienoja asioita kaupungisamme. Kunhan vain avaamme silmämme ja katsomme ympärillemme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







