PIETARSAAREN TUPAKKAMAKASIINI

Pietarsaaren tupakkamakasiinin mahdollinen myynti on jälleen kirvoittanut vilkkaaseen mielipidevaihtoon. Varsinkin somessa on käyty aktiivista keskustelua talon myynnin suhteen. Pääosin myyntiä on vastustettu

Enpä oikeastaan ihmettele, sillä asia tuli kaupunginhallituksen jäsenillekin hieman puskista. Siitäkin huolimatta, että rakennus on ollut myyntislistalla jo kauan. Voi vain todeta, että jollakin petti hieman "pelisilmä" , kun asia tuotiin näin kevein tiedoin  ratkaistavaksi . Ja juuri ennen vaaleja. No, onneksi kaupunginhallituksen jäsenenet olivat hereillä ja niinpä lopuksi kaupunginjohtaja otti asian pois listatlta. Paikalla olivat KH;n puolueet Pro Pietarsaarta lukuunottamatta.

Kyseessä on n.2900 neliömetin toimitilat ja  rakennuksessa toimii kaupungin nuorisotoimen lisäksi erilaisia yhdistyksiä. Kauppasumma olisi 560 000 euroa. Onko kauppasumma oikea, siihen on juuri nyt ehkä liian aikaista ottaa kantaa, sillä mahdollista lopullista sopimusehdotusta ei vielä ole. Esitetyssä sopimusehdotuksesta on kuitenkin asioita, joihin ainakin itse kaipaan lisäselvennyksiä. 

Tässä muutama:                                                                                                                               Nuorisotoimen toimitila-asia on ratkaistava ennen sopimusta allekirjoitusta  Talossa olevien yhdistysten kanssa on sovittava kaikki pelisäännöt Taloudelliset seikat on selvitettävä perinpohjin, sillä on muistettava, että kaupungille aiheutuu talosta nykymuodossaankin aika suuret kustannukset. Esitetetty vuokrasopimusehdotus kaipaa minusta myös tarkennuksia. Jne..

Nyt tehty esitystapa nostattaa takuuvarmasti "myrskyn". Niin on valitettavasti käynyt nykin. Ne olisivat olleet vältettävissä monin eri tavoin. Peruselementit ovat: Hyvä monipuolinen asian valmistelu sekä päätöksenteon ja tiedottamisen avoimuus. Ymmärrän toki,että asiassa voi olla myös joitakin henkilökohtaisia asioita. Mutta silti. Nyt asia on siis uudessa valmistelussa, joten asiaan kannattaa suhtautua aktiivisen odottavasti. Ei hötkyillä, vaan seurataan asian kehitystä

Ei mennyt asia ihan niinkuin..........  

                                                    

                

LASKELMAT EIVÄT PUOLLA YÖPÄIVYSTYKSEN SULKEMISTA

 LASKELMAT EIVÄT PUOLLA YÖPÄIVYSTYKSEN SULKEMISTA

 Pietarsaaren sairaalan yöpäivystyksen jatkuminen on jälleen kerran noussut otsikoihin. Tässäkin lehdessä eri henkilöt ovat ottaneet kantaa sairaalan tulevaisuuteen Sairaalahan toimii tällä hetkellä niin sanotusti tilapäisellä jatkoajalla. 

Pietarsaaren yöpäivystyksen jatkuminen on enemmän kuin tärkeä Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisosan asukkaille. Ensinnäkin minusta ei ole esitetty vakuuttavia laskelmia, jotka todella tukisivat yöpäivystyksen lakkauttamista. Toisekseen, jos yöpäivystys lopetettaisiin, se tarkoittaisi todennäköisesti vieläkin massiivisempaa potilassuuntausta Soiteen. Se taasen heijastuisi entistä negatiivisemmin hyvinvointialueemme talouteen. Yhtälö ei pidemmän päälle toimi. Ennen sulkemiskeskusteluja tulisi perin pohjin selvittää myös sairaankuljetuksen toiminnot. Tehokkuutta tai taloudellisuutta ei ole se, että ambulanssimme ”tahkoavat” melko usein Vaasan ja Pietarsaaren väliä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtokunnan jäsenet keskustelevat julkisuudessa pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. Hyvä niinkin. Tärkeitä asioita. Mutta enpä ole juurikaan nähnyt kannanottoja pelastustoimesta. Siitäkin huolimatta, että pelastustoimi kuuluu tärkeisiin peruspalveluihin. Huomattavaa on myös, että pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä. Kriiseissä pelastustoimi on lähes poikkeuksetta aina etulinjassa. Siksi myös pelastusloimen ja palokuntien resurssit sekä ihmisten turvallisuusosaaminen on varmistettava jatkossakin. Sen voisi aloittaa esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisellä.

Tulossa on kaksi tärkeää vaalia. Toivottavasti valinnat osuvat henkilöihin, jotka haluavat ainaisen jarruttamisen sijasta kehittää ja hakea ihmisläheisiä ja toimivia vaihtoehtoja.. Valinta on Sinun

                       

INGA BERÄKNINGAR STÖDER EN INDRAGNING AV NATTJOUREN

 

INGA BERÄKNINGAR STÖDER EN INDRAGNING AV NATTJOUREN  

Fortsättningen gällande nattdejouren vid Jakobstads sjukhus står återigen på rubrikerna. Även i denna tidning har olika personer tagit ståndpunkt till sjukhusets framtid. Sjukhuset fungerar ju i detta nu så att säga på en tillfällig tilläggstid. En fortsättning på nattjouren i Jakobstad är ytterst viktig för invånarna i de norra delarna av Österbottens välfärdsområde. 

För det första anser jag att inga tillförlitliga beräkningar har presenterats, vilka verkligen skulle stöda en indragning av nattjouren. Och för det andra, ifall nattjouren skulle indras, så skulle det sannolikt innebära en ännu massivare patientstyrning till Soite. Och det skulle återigen återspeglas allt negativare i Österbottens välfärdsområdes ekonomi. Denna ekvation kommer inte att fungera på långsikt. Innan man diskuterar en indragning borde man i grund och botten utreda även sjuktransportens funktioner. Det innebär inte att det är effektivt och ekonomiskt att våra ambulanser ofta kör i skytteltrafik mellan Vasa och Jakobstad.  

Medlemmarna styrelsen för Österbottens välfärdsområde diskuterar i offentligheten i huvudsak om det som gäller social- och hälsovården. Bra så. Viktiga frågor. Men jag har knappast sett åsikter om räddningsväsendet. Detta trots att räddningsväsendet hör till viktig basservice. Märkbart är även det att räddningsväsendet utgör en central faktor gällande den interna säkerheten. Under kriser står räddningsväsendet nästan utan undantag alltid i frontlinjen, Därför bör räddningsväsendets och brandkårernas resurser samt människornas säkerhetskunskaper säkras även i fortsättningen. Detta kunde påbörjas t.ex. med utvecklandet av samarbetet mellan välfärdsområdena och kommunerna.  

Vi har två viktiga val framför oss. Förhoppningsvis valet faller på sådana personer som istället för en kontinuerlig uppbromsning vill utveckla och söka människonära och fungerande alternativ. Valet är ditt.  

 .  

SOTEN PÄÄTÖSVALLAN KESKITTYMINEN

  

Pohjanmaan hyvinvointialueen päätöksenteko on pääasiassa keskittynyt viranhaltijoille ja hallitukselle. Siitäkin huolimatta, että valtuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Joitakin ponsia ja pikku muutoksia valtuusto voi esityksiin tietenkin tehdä, mutta pääpääosin päätökset menevät läpi esitetyissä muodoissaan. Luottamushenkilövalta on keskittynyt 13 ihmiselle.

Päätöksentekoa ohjaa hallintosääntö. Tällä hetkellä organisaatio on hajautettu valtuuston ja hallituksen lisäksi neljää lautakuntaan ja kuuteen jaostoon. Voisi siis kuvitella, että sotedemokratia toteutuu mainiosti. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että jaostoilla ja lautakunnilla ei juuri ole päätäntävaltaa. Toimenkuvat perustuvat lähinnä asioiden valmisteluun ja tai niiden tiedoksimerkitsemiseen. Poikkeuksiakin tietty on, mutta hyvin harvalla jaostolla on mahdollisuus oikeisiin päätöksentekoihin. Asioita ei ole haluttu tai uskallettu delegoida asiantuntijayksiköihin.  Onko se ollut tarkoituksenhakuista vai ei? Jokainen tehköön omat arvionsa. En kuitenkaan voi olla huomauttamatta, että Pohjanmaan hyvinvointialueen poliittinen valta on yhden puolueen hallussa.

Alkutalvella Pohjamaan hyvinvointialue teki laajan mielipidekyselyn tulevaisuuden hallintomallista. Minusta hallintosääntö tulee uudistaa. Lautakunnille ja jaostoille tulee ehdottomasti lisätä todellisia päätöksentekomahdollisuuksia. Hyvä johtaminen on muun muassa sitä, että asioita uskalletaan delegoida. Tätä kautta motivoidaan ja kannustetaan ihmisiä osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen. 

 MAKTEN ÖVER VÅRDEN HOS TRETTON PERSONER 

 

Beslutsfattandet i Österbottens välvärdsområde har i huvudsak koncentrerats till tjänsteinnehavarna och styrelsen. Detta trots att fullmäktige är välfärdsområdets högsta beslutsorgan. En del resulotioner och smärre ändringar kan fullmäktige göra till besluten, men i huvudsak fattas besluten i den form de föreslagits. Förtroendepersonernas makt har centrerats till 13 personer.  

 

Beslutsfattandet styrs av förvaltningsstadgan. I detta nu har organisationen decentraliserats förutom fullmäkgie och styrelsen till ytterligare fyra nämnder och sex sektioner. Man kunde alltså föreställa sig att sotedemokratin kan förverkligas på ett ypperligt sätt. En närmare granskning påvisar dock att sektionerna och nämnderna knappast har någon beslutsrätt.  Uppgifterna innebär närmast beredning av ärenden och att dessa antecknas för kännedom. Visst förekommer det undantag, men väldigt få sektioner har möjlighet att fatta rätta beslut. Man har inte velat eller vågat delegera ärenden till enheter med sakkunskap. Har dett varit en målsättning eller inte? Var och en får avgöra det själv. Jag kan dock inte låta bli att anmärka att den politiska makten inom Österbottens välfärdsområde innehas av ett parti.

 

I början av vintern förverkligade Österbottens välfärdsområde en omfattande enkät angående framtidens förvaltningsmodell.  Jag anser att förvaltningsstadgan borde förnyas. Nämnderna och sektionerna borde ovillkorligen få fler verkliga möjligheter att fatta beslut. Ett gott ledarskap innebär bland annat att man vågar delegera ärenden. Därmed motiverar och sporrar man folk att delta i skötseln av gemensamma ärenden.  

ÄITINI SIRKKA 4.8.1928 - 4.2.2025

                                                          ÄITINI SIRKKA  4.8.1928 - 4.2.2025

Niin kauniisti, niin rauhallisesti äitini Sirkka muutti 4.2.2025 Taivaan Isän kotiin. Sain sanoa hänelle päivien aikana näkemiin ja siunata hänet taivasmatkalle. En tiedä onko minulla siihen edes oikeutta, mutta äitini hymystä päätellen hän arvosti sitä.  Minulle, perheeni vanhimmalle, se oli kunnia-asia.

Äitini eli pitkän elämän. Hän syntyi 96-vuotta sitten Lapualla. Hänellä oli 15 sisarta. Äitini äiti eli minun mummuni oli perheen yksinhuolta, koska vaarini oli kuollut melko nuorena. Perhe muutti Vaasaan, jossa yritettiin rakentaa uutta tulevaisuutta. Oli sotavuodet, oli jälleenrakennusvuodet, oli köyhyyttä ja taistelua. 

Äitini tapasi isäni Stigin Vaasan kirkossa, rippikoulussa Täysin suomenkielinen neito rakastui komeaan, ruotsinkieliseen mieheen. Eihän se siihen aikaan ollut mahdollista. Mutta niin vain kävi. Avioliitosta syntyi neljä poikaa: Kaj, Kari, Krister ja Klaus. Miehensä lisäksi äitini on saattanut kaksi poikaansa viimeiselle matkalle. Voiko olla pidempää ja rankempaa matkaa  kuin saattaa lapsnsa tuonen lehtoon. Moni äiti on tehnyt sen. Kyynel silmissä, itkien, mutta kuitenkin tulevaisuuteen uskoen.

Äitini oli elinvuosinaan aktiivinen osallistuja. Hän oli perustamassa Rauhalan hoivakotia. Hän hän oli Pietarsaaren suomalaisen seurakunnan perustajajäsen ja monet muistavat hanet aktiivisena Sydän-yhdistyksen toimijana. Sotien aikana hän toimi myös pikkulottana eri tehtävissä. 

Lapsuudessani äitini oli hyvin tarkka siitä, että vaatteemme oli hyvässä kunnossa ja että saisimme käydä koulua. Se ei ollutkaan siihen aikaan kovin helppoa. Neljä poikaa yhteiskoulussa. Aikamoinen voimainponnistus vanhemmiltani. Meidän nuorempien on joskus vaikea hahmottaa ja käsittää ja joskus jopa hyväksyä, mitä vanhempamme ovat tehneet hyväksemme. He rakesivat yhteiskuntamme. Olkaamme siiä kiitollisia.

Äitini on nyt puettu juhlavaatteisiin. Hän on siirtynyt Taivaan Isän huostaan. Ensi lauantaina 22.2.2025 kannamme lastenlasten kanssa hänen kirstunsa kirkkomaamme huostaan. Hänen on nyt hyvä olla. Näin uskon. Näin on meille luvattu ja lunastettu. Herran siunauksen myötä tapaamiisin äiti.

 

ETT VÅRDÅR TILL ÄNDA – GICK DET SOM PLANERAT? 

Då välfärdsområdena en gång i tiden planerades var löftet att vårt land skulle få en jämlik social- och hälsovårdsservice. Det skulle inte innebära större förändringar. Verksamheten skulle enbart effektiveras. Så sade man. Men hur gick det? Tyvärr så har man efter inrättandet av välfärdsområdena knappast talat om annat än inbesparingar och nedskärningar av verksamhetsformerna. Någon har till och med kallat detta för anpassning?  

 Nyheterna från välfärdsområden har tyvärr varit i huvudsak negativa. Förverkligade åtgärder har på ett bekymmersamt sätt inriktats mot vårt vardagliga liv. De har ställvis varit till och med så svåra att folk har börjat reagera. Såhär kan det inte fortsätta. För en vanlig människa är det svårt att förstå att vårdplatsernas antal minskar, fastän åldringsgrupperna blir allt större. Det är också svårt att förstå, att antalet sk dygnet runt vårdplatser inom primärhälsovården minskas, fast behovet av dem ökar ständigt. Det är svårt att förstå, att t.ex. tillgången till mentalhälsovårdservicen har försvårats i en ofantlig grad, fastän patienternas antal ökar på ett oroväckande sätt. Och så vidare. 

 Jag tror att människorna förstå att organisationsförändringarna är delvis nödvändiga. Men måste man förverkliga dem på ett så radikalt sätt? Och inom en så kort tid? Man borde kunna hitta lösningar med tanke på framtiden. Nu är detta verkligen svårt. Man kan inte alltid hänvisa till besparingarna. Det behövs en styrmekanism som utvecklar servicen och därmed avskaffar sådana funktioner som inte lönar sig. Utvecklingsmetoder finns: T.ex. befrämjandet av personalens välmående, ibruktagandet av nya och effektiva verksamhetsmetoder, utökandet av teknologin, personaldimensionering inom åldringsvården, ökandet av utbildning och forskning, egen läkarmodell, olika samarbetsformer (också med Soite och Sydsterbottens välfärdsområde). Bara för att nämna några exempel.

 Även räddningsväsendet ingår i välfärdsområdets verksamhetsområde. Man har i huvudsak klarat av de svårigheter som uppkom i början och räddningsväsendet fortsätter med att organisera sig. Den nya organisationen och dess nya tjänsteinnehavare har påbörjat sitt arbete. Räddningsverket har alla möjligheter att lyckas med sin uppgift. Personalen kan sin sak och utrustningen är i skick. Dock finns det ännu mycket att göra och utmaningarna kräver gemensamt tänkande och framför allt ett öppet sinne att bemästra dem. Räddningstjänsten behöver resursser, inga nedskärningar. 

 KULUI VUOSI – MENIKÖ PUTKEEN

 

Kun hyvinvointialueita aikoinaan suunniteltiin, maahamme luvattiin tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuria muutoksia ei pitänyt tulla. Toiminta vain tehostuisi. Näin kerrottiin. Mutta kuinka kävi? Valitettavasti hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen, ei juuri ole puhuttu muusta kuin säästämisestä ja toimintojen leikkaamisesta. Joku on jopa kutsunut niitä sopeuttamiseksi?

Hyvinvointialueelta tulevat tiedot ovat ikävä kyllä pääosin olleet negatiivisia. Tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet ikävästi arkielämäämme. Ne ovat olleet paikoittain jopa niin rajuja, että ihmiset ovat alkaneet reagoida. Näin ei voi jatkua. On vaikea ymmärtää, että esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja vähennetään, vaikka ikäryhmä suurenee koko ajan. On vaikea ymmärtää, että perusterveyshuollon ympärivuorokautisia hoitopaikkoja vähennetään, vaikka niiden tarve kasvaa jatkuvasti. On vaikea ymmärtää, että esim. mielenterveyspalvelujen saaminen on vaikeutunut suunnattomasti, vaikka potilasmäärät lisääntyvät huolestuttavasti. Ja tässä vain muutama esimerkki.

Uskon, että ihmiset ymmärtävät että organisaatiouudistukset ovat osittain tarpeellisia Mutta pitääkö ne tehdä näin rajusti? Ja näin lyhyellä aikavälillä?  Muutoksiin pitää pystyä suhtautumaan ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Nyt se on todella vaikeaa. Ei aina voi vedota säästämiseen. Tarvitaan asiakkaiden palveluun keskittyvää ja kehittävää ohjausmekanismia, jossa tuottamattomat toiminnot karsitaan pois. Kehittämiskeinoja on: Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, uusien tehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto, teknologian lisääminen, ikäihmisten hoivan henkilömitoitukset, koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen, omalääkärimalli, eri yhteistyömuodot jne. Tässä vain muutama esimerkki

Myös pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueen toimialueeseen.  Alun vaikeuksista on päällisinpuolin selvitty ja pelastustoimi jatkaa järjestäytymistään. Uusi organisaatio uusine viranhaltijoineen on aloittanut työnsä. Pelastuslaitoksella on kaikki mahdollisuudet onnistua tehtävästään. Henkilökunta on osaavaa. Ja kalusto on kunnossa. Toki edessä on paljon vielä työtä ja haasteet vaativat kaikilta yksituumaisuutta ja etenkin avointa mieltä kohdata ne. Pelastustoimi ei sinällään ole itseisarvo, vaan sitä on kehitettävä edelleen asiakaslähtöisesti.

                                                                                                 

 

. 

 

MINUN KIRKKONI ON MEIDÄN KIRKKO

 MINUN KIRKKONI ON MEIDÄN KIRKKO

Usein kuulee kirkosta eroamisen syyksi sen, ettei kirkko anna minulle mitään? Moni kysyy? Mitä hyötyä on seurakunnasta ja voiko nykyihminen enää uskoa mihinkään, kun maailmassa on niin paljon vääryyttä ja väkivaltaa. Kysymykset ovat hyviä ja varsin oikeutettuja, sillä uskonkysymykset herättävät aina tunteita ja ajatuksia. On hyvä, että haastavia kysymyksiä esitetään, sillä jos uskomme ja seurakuntamme eivät kestäisi ajatuksenvaihtoa tai erilaisia mielipiteitä olisimme tosi heikoilla jäillä.

Minun ajatuksissa seurakuntani perustuu kristilliseen ajatusmaailmaan, jossa ketään ei jätetä. Seurakuntani on toivon, armon ja hyvyyden seurakunta. Seurakuntavaalien alla kirkon viesti on: OLET USKOTTU, TOIVOTTU JA RAKASTETTU. Tuo viesti sisältää oikeastaan kaiken oleellisen. Se kertoo siitä, että seurakuntasi on lähellä Sinua. Se ei ole vain kylmä rakennus, joka ei hengitä. Se on peruskivi, joka kantaa ja pyrkii       auttamaan vaikeissakin tilanteissa. Sitä on uskon ja toivon seurakunta.

Pietarsaaren suomalaisella seurakunnalla on suuri merkitys kaupunkimme kehitystyössä. Eikä vähiten suomenkielisen kulttuurin vaalijana ja kehittäjänä. Diakoniatyö, nuoriso- ja lapsityö, vanhustyö, musiikkityö, lähetystyö ja vapaaehtoistyö ovat tärkeitä toimintamuotoja tässä työssä. Puhumattakaan sairaalasielunhoidosta, hautaustoimesta tai Merilän rippikoulutoiminnasta. Niitä ei sovi aliarvioida. ja vaikka nämä toiminnot eivät olekaan kieliin sidottuja, ne ovat ensiarvoisen tärkeitä puhuttaessa Pietarsaaren suomenkielisten kulttuuriperinteistä.

Edessämme ovat seurakuntavaalit. Ne ovat tärkeät vaalit, sillä seurakuntamme on suurien haasteiden edessä. Haasteet eivät ole vain taloudellisia tai toiminnallisia, vaan myös hengellinen elämämme on mullistusten pyörteessä. Tule ja tartu käteen Jos kuulut kirkkoomme, käy äänestämässä. Vain siten voit vaikuttaa ja kehittää.

On seurakuntavaalien aika. Jälleen kerran. Ja jälleen kerran olen pitkän harkinnan jälkeen päättänyt asettua ehdolle vaaleissa. Miksi, kysyy varmaan moni? Mitä hyötyä on koko seurakunnasta ja voiko nykyihminen enää uskoa mihinkään, kun maailmassa tapahtuu niin paljon kauheuksia? Oikeutettuja kysymyksiä ja ymmärrän täysin,että uskonto ja uskominen herättää tunteita ja ajatuksia. Hyvä niin, sillä paljon pahempaa olisi, jos emme edes keskustelisi asioista ja antaisi jokaisella tilaa. Jos kirkkomme ei kestä ajatuksenvaihtoa ja erilaisia mielipiteitä, olisimme tosi heikkoja.

                                           Minut, kuten monet muutkin on kasvatettu 

 kristinuskoon. Minua ei koskaan ole painostettu, vaan   olen saanut valita tieni itse.   Nuorempana oli todella   epäileväinen ja   hauras. Vierastin uskonasioita ja kamp-   pailin vastaan. Monet asiat peittyivät ulkokuoren alle ja   myöhemmin työelämässni uniformu peitti lähes kaiken.   Mutta maailma opettaa ja kokemukset tuovat varmuutta.   Omassa työssäni näin ja koin aivan liian usein ikäviä   asioita. Mutta niistäkin oli selvittavä. Ja myöhemmin,   kun  suuren syöpäleikkauksen jälkeen näin suojelusenkelini, asiat muutuivat.

Olen nyt monen vuoden ajan saanut olla rakentamassa ja kehittämässä seurakuntaamme. Seurakuntatyö on moninaista. Ei se ole vain "paasamista". Jumalanpalvelujen lisäksi siihen kuuluvat mm. vanhus,- nuoriso, ja diagoniatyö. Puhumat-takaan laajasta muusiikkitarjonnasta. Palveluja on moninaisia. Myös Merilän leirikeskus on tärkeä yhdysside seurakunta-laisten ja seurakunnan välillä. Kukapa ei muistaisi niitä ihania rippikouluhetkiä, joita Merilässä on vietetty?

Kirkomme ja seurakuntamme on monien haasteiden edessä Seurakuntalaisten määrä väheneen suhteessa kaupungin väkilukuvun muutoksiin. Jollemme hoivaa ja kanna vastuuta seurakunnastamme, edessämme saattaa olla vaikeat ajat. Siksi meidän on ryhdistäydyttä ja kannettava vastuumme Pietarsaaren suomalaisesta seurakunnasta. Seurakunnalla on suuri merkitys suomenkielisen kulttuurin vaalijana kaupungissamme. 

Minun seurakunnassa olet USKOTTU, TOIVOTTU ja RAKASTETTU. Tartu siis rohkeasti käteen ja käytä äänioikeuutasi. Seurakuntavaaleissa on useita hienoja ehdokkaita.

KOULUVERKKOA RAKENTAMASSA

Pietarsaaren kaupuginhallitus asetti työryhmän laatimaan ehdotukset uudeksi kouluverkostoksi. Työryhmä on tehnyt työnsä ja antanut ehdotuksensa. Niitä on kaksi. Kaikki kunnia työryhmälle. Tehtävä ei ollut helppo, mutta minusta loppuehdotus jäi aavistuksen kapea-alaiseksi. Vain kaksi ehdotusta, vaikka vaihtoehtoja olisi useita. Työryhmä on kuulemma punninnut niitäkin, mutta päätynyt vain kahteen vaihtehtoon. Minusta olisi kyllä ollut paikallaan, että kaikki "kortit" olisivat olleet julkisesti punnittavissa.

Työryhmä ei esittänyt myöskään mitään taloudellisia lukuja. Myöhemmin kaupunginhallituksen esityslistalla on esitetty vaihtoehtolukuja. Ne ovat arvioita, jotka eivät todennäköisesti tule pitämään loppusuoralla. Kaiken lisäksi ne ovat, ainakin minusta, puutteelliset. Ymmärrän toki asian vaikeudet, mutta asian tärkeyden huomioonottaen, kyllä laskelmien tulee olla tarkempia. Kyse on kuitenkin kaupungin kehittämisestä ja lastemme tulevaisuuden koulutuksesta.

Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä kaupunginhallituksen vanhemmille tehtyä kyselylomaketta kohden. Kritikkille on sijaa. Viesti oli: Valitse kahdesta vaihtoehdosta tai rasti ruutuun: "Ei mielipidettä"! Miksi vahemmille ei annettu tilaa esittää omaa kantaansa? Ei niitä todellisia vaihtoehtoja nyt niin monta ole. Mutta niitä on. Jopa minäkin tiedän monta. Puhuin asiasta kaupunginhallituksessa. En onnistunut viestissäni.

Olisi ollut hienoa, jos keskusteluissa olisi myös esitetty niin pedagokiset muuttujat. Mitä eri vaihtoehdot vaikuttasivat esim tuntikehyksiin ja ennen kaikken lasten oppimiseen ja sopeutumiseen? Nyt keskustelu keskittyy aika paljon itse rakennu-siin, mutta miten on opetuksen laadun ja esimerkiksi opettajien palkkaamisen ja sijaisten saanti?  En ole pedakogi, mutta mielessäni on kysymyksiä.

Maailman tilanne on muuttunut. Ukrainan kauheat tapahtumat heijastuvat myös koulutoimeemme. Kuinka kauan? Sitä emme tiedä. Mutta oppilaiden määrä tulee joka tapauksessa muuttumaan. Toivotetaan heidät terevetulleiksi.

Kouluverkkoasiassa on edelleen paljon selvitettäviä ja liikkuvia elementtejä. Siksi minusta olisi nyt otettava "time out" ja rauhoitettava tilanne. Meillä ei pitäisi olla juuri nyt mitään kiirettä. Mistä tiedämme, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu? Hyvä on kuitenkin se, että suuri joukko vanhempia on kertonut mielipiteensä. Avoin keskustelu jatkukoon. Päätökset voidaan tehdä myöhemminkin. Kunhan kaikki tieto on päätöksentekijöillä.

 

 

 

 

SIUNATTUA JOULUA SINULLE

 

Muutama päivä sitten lauloimme kotikirkossani KAUNEINPIA JOULULAULUJA. Tuo kirkko on minulle tärkeä. Se on rippikirkkoni. Siellä minut on vihitty ja siellä on hyvä olla. Nyt sain laulaa yhdessä ystävieni kanssa lauluja, jotka olivat tuttuja ja turvallisia. Ja jotka osasin lähes tulkoon kaikki jopa ulkoa.

Joululauluilla on merkillinen vaikutus ihmismieleen.Piispa Mari Leppänen on osuvasti todennut: "Ne raivaavat tilaa levolle, rauhalle ja seimeen syntyvälle lapselle." Noihin lauluihin liittyy usein vahvoja muistoja. Ajatukset sirtyvät sujuvasti lapsuuden kotiin. Tuoksuihin, tunnelmiin, unelmiin ja joskus jopa pettymyksiinkin.

Joulu on myös rakkauden aikaa. Me kaipaamme rakkautta, rauhaa ja toisen ihmisen läsnäoloa ja läheisyyttä. Joulu on valon juhla. Jumala tuli ihmiseksi. Valo tuli pimeyteen antaen meille lämpöä ja toivoa. Se on ihmeistä suurin. "Teille on syntynyt poika"

Minulla on talvella tapana rakentaa kotipihalleni pieni valomaja. Valoverhon eteen sytytän kynttilät veljilleni omaisilleni ja ystävilleni. On pimeää. Kynttilöiden loisteessa katson ylös pimeään avaruuteen ja lähetän viestini. Toivon, että enkelit vievät mieleni ajatukset sinne kaukaisuuteen. Ja uskon, että majatalossa on vielä tilaa ja että tapaamme vielä.

Pietarsaaressa kotien ikkunoita valaisee perinteiset jouluvalot  USKO- TOIVO-RAKKAUS. Tuo perinne johtanee aina 1850-luvulle asti, jolloin ihmisten elämä oli paljon ankarampaa kuin nyt. Niinpä kaiken  nyky-yltäkylläisyyden lomassa, on paikallaan muistaa myös niitä ihmisiä, joilla asiat eivät ole  hyvin. Sydämestä annettu osuu sydämeen. Aina ei tarvitse selailla Suurta lelukirjaa. Monelle riittää vain se, että tulee muistetuksi. Joulurauha kuuluu meille kaikille.

Käymme yhdessä kohti joulua. Kukin omalla tavallamme. Kuka hiljentyen. Kuka kau-poissa juosten. Yhteistä meille kuitenkin on se, että haemme sielun ja mielen rauhaa. Mikä sopikaa siihen paremmin kuin joulu. Jossain vaiheessa panemme kaupan ovet kiinni ja antaudumme joulun rauhaan. Silloin on hyvä muistaa miksi oikeastaan vietämme joulua.

"on lapsi meille syntynyt, poika annettu"

 

ENKELIEN MYÖTÄ HALUAN TOIVOTTAA SINULLE JA OMAISILLESI OIKEIN RAUHAISAA JOULUA  -  JAG ÖNSKAR ER ALLA EN FRIDFULL JULETID

 

 

 

NÄEMMEKÖ METSÄN PUILTA

Arvostelu Pietarsaaren kaupungin toimia  kohtaan on lisääntynyt huomattavasti varsinkin sosiaalisessa mediassa. Ikvävä kyllä lähes päivittäin saa mediassa lukea ettei kaupungissamme tapahdu oikeastaan mitään positiivista eikä kaupunkimme päättäjät ymmärrä asioista mitään.

Palauteille on sijansa, mutta näemmekö tai haluammeko ylipäätään nähdä kaupunkikehityksen kokonaiskuvan? Joskus on paikallaan hieman pysähtyä ja tehdä laajempiakin havaintoja. Viime vuosien aikana kaupungissamme on tapahtunut massoittain positiivisia asioita. 

Suurteollisuus on voimissaan. Koulutusyhtymät Optima, Centria ja Novia ovat aloittaneet uusia tärkeitä opiskelulinjoja Pietarsaaren yksiköissä. Kaupunki on rakentanut ja peruskorjannut kouluja ja lastentarhoja. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi kaupungissamme. Koko Vanhan sataman alue saa raikkaan ilmeen yhteistyössä paikallisen tehtaan kanssa. Linja-autoaseman tontilla tapahtuu positiivisia asioita. Kiinteistöyhtiö Ebba suunnittelee uusia kerrostaloja ja ydinkeskustasskin on syytä olettaa tapahtuvan vastaavanlaisia asioita. Pieni joukko aktiivisia ihmisä on hankkinut kaupunkiin yli miljoonan euron avustutuksen rakentaakseen omin voimin kaupunkiimme monitoimistadionin. Uuden kaluston myötä pelastustoimen toimintavalmius on parantunut Schauman salissa ja Aspegrenin/Rosenlundin puutarhassa on toiminta harpannut monta askelta eteenpäin. Ja unohtaa ei missään tapauksessa voi kaupungin liikeenne- ja tonttiverkoston kehitystä  Niihen on panostettu kymmeniä miljoonia. Tässä vain muutama esimerkki.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö tehtävää tai haasteita olisi edelleenkin. Ei tietenkään.  Meillä on työpaikkoja ja erittäin vireä yritytoiminta, mutta jostain syystä työvoiman saannissa on ollut hankaluuksia. Kaupunkimme asukasluvun lisääminen asettaa meille kaikille erikoishaasteita ja mm sosiaali-ja terveyspuolella on vielä paljon mietittävää. Unohtamatta muita sektoreita. Näiden haasteiden voittamiseen tarvitaan kaupunkilaisten yhteistuumaisuutta ja aktiivisuutta. Helpoin tie on valittaa, kritisoida ja syyttää muita.  Asiallisille kannanotoille ja keskuteluille on tietty tilaa, mutta ylenpalttinen asiaton krtisointi, valittamien ja syyttely eivät tuota yleensä muuta kuin mielipahaa ja katkeruutta.

Pietarsaari on kaunis keshittyvä meri- ja teollisuukaupunki, jonka mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kaupungissamme tapahtuu parhaillaan paljon hienoja asioita. Ja onkin vain meistä itsestämme kiinni miten haluamme kotikaupunkiamme kehittää.  Positiivisuus ja aktiivisuus tuovat nopeimmin tuloksia. Siksi on syytä nähdä metsä puilta. Kaupungilla tavataan.

SER VI HELHETEN I JAKOBSTAD 

Kritiken gällande stadens verksamhet har märkbart ökat speciellt i sociala media. Beklagligt är att man nästan dagligen får läsa i media att det egentligen inte händer något positivt i vår stad och att stadens beslutsfattare inte begriper sig på olika saker och ting. 

Feedback skall komma, men förmår vi, eller vill vi över huvudtaget se, helhetsbilden när det gäller stadens utveckling? Ibland kan det vara på sin plats att stanna till och göra mer omfattande observationer. Under de senaste åren har massvis med positiva saker framkommit i vår stad.  

Storindustrin fungerar med full kraft. Samkommunerna för bildningen Optima, Centria och Novia har startat nya och viktiga studielinjer vid sina enheter i Jakobstad. Staden har byggt och grundrenoverat skolor on daghem. Motions- och rekreationsmöjligheterna har förbättrats märkbart i vår stad. Hela Gamla Hamns område får en uppiggande image i samarbete med den lokala fabriken. På busstationens tomt förverkligas positiva saker. Fastighetsbolaget Ebba planerar nya våningshus och det är skäl att förvänta sig att motsvarande saker förverkligas i stadskärnan. En liten skara aktiva människor har skaffat ett drygt en miljon euro stort bidrag för att bygga en allaktivitetsstadion i staden. I och med nytt materiel och nya redskap har räddningsväsendets funktionsberedskap förbättrats. I Schaumansalen och Aspegrens/Rosenlunds trädgård har verksamheten gått framåt med stora steg. Och man skall för alldeles inte glömma utvecklingen av stadens trafik- och tomtnät. Här har det satsats tiotals miljoner för att nämna bara några exempel. 

Detta innebär dock inte att det inte även i framtiden skulle förekomma uppgifter och utmaningar. Naturligtvis inte. Vi har arbetsplatser och en pigg företagsverksamhet, men av någon anledning har det förekommit svårigheter med att skaffa arbetskraft. Att kunna öka invånarantalet i staden skapar speciella utmaningar och t.ex. inom social- och hälsovården finns det ännu mycket att fundera på. För att inte glömma övriga sektorer. För att övervinna dessa utmaningar behövs gemensamt tänkande och aktivitet från stadsbornas sida. Den enklaste vägen är att klaga, kritisera och skylla på andra. För sakliga åsikter och diskussioner finns det såklart utrymme, men en omfattande mängd osaklig kritik, klagande och skyllande på andra, leder i allmänhet inte till annat än bedrövelse och bitterhet.  

Jakobstad är en utvecklingsbar industristad vid havet med så gott som obegränsade möjligheter. I dagens läge förverkligas många fina saker. Det hänger ju enbart på oss själva hur vi vill utveckla vår hemstad. Resultat kan uppnås snabbare med en positiv attityd och genom aktivitet. Därför är det skäl att se helheten. Vi ses på stan.  

 

VAALIT SIIRRETTIIN

NIIN siinä sitten kävi, että kuntavaalit siirrettiin kesäkuun puolelle.Minusta odotettu  ja oikea päätös . Taisin olla, ainakin paikallisesti, ensimmäisiä, jotka mediassa esitin vaalien siirtämistä. Keskustelu oli ajoittain jopa niin vilkasta, että oikeusministeri Henriksson todisteli vastineissaan minun olevan väärässä. Kuka sitten on oikeassa tai väärässä ei ole niinkään tärkeää. Vaan se, että vaalit on nyt perustellusti siirretty kesäkuulle. 

ITSE olen käsitykseni perustanut paljolti saamaani kriisihallinnan koulutukseen sekä siihen liityvään operatiiviseen kokemukseeni. Myönnän auliisti ettei nykyhetken vertailu esimerkiksi sammutus- ja pelastustyön tai suuronnetomuuksien johtamiseen ole tasapuolista. Mutta jonkilaisen perustan taustani kuitenkin pohdinnalleni antanee. 

TÄMÄ pandemisaika on nyt kestäntyt tovin ja siinä on ollut monta yllätyksellistä muuttujaa.  Ne ovat useinmiten olleet sellaisia,  ettei niihin ole kukaan oikein toden teolla pystynyt vaikuttaamaan. Erilaisia skenarioita on tietenkin tehty, mutta nekin ovat yleensä ennusteita, jotka voivat muuttua nopeastikin . Haasteita siis on ollut.

JOHTAJUUS. Kriisitilanne vaatii aina johtajuutta. Jonkun tai joidenkin on otettava tilanne haltuunsa ja tehtävä päätökset..Jos tarkastelemme tehtyjä valintoja hieman suuremaassa skaalassa, voitanee todeta, että Suomi on pärjänny kansainvälisessä pandemian torjunnan verttailussa hyvin. Tottakai virheitäkin on tehty. Mutta väärätkin ratkaisut kuuluvat usein osana kriisijohtamiseen. Ja ne voivat jopa loppujuoksussa edesauttaa hyvään lopputulokseen pääsyä

NYT haetaan sitten vastuunkantajia ja syyllisiä. Vastuu lienee kokonaisvaltaisesti hallituksella. Vaalien järjestäminen kuuluu Oikeusministeriön hallinnon alaan ja sitä kautta poliitttisesti oikeusministerille. Minusta oikeusmisteri teki rohkean ja nopean ratkaisun. Vaatii luonnetta ja rohkeutta siirtää kuntavaaleja. Varsinkin, kun odotettavissa oli myös loan heittoa. Vaikka päätökset tulivat hieman myöhässä, ne silti tulivat. On helppoa kritisoida johtajia, kun ei itse tarvitse kantaa vastuuta. Missä on Eduskunnan yhteinen tahtotila.?

Hetkinen. Sammutettinko väärin? Ei todellakaan.  Pandemia kytee vielä ja liekit muhivat raunioiden alla. Töiden on vielä jatkuttava. Erilaisia keinoja on edelleen hyödynnettävä, jotta taudin kulku saadaan pysäytettyä. Tilanne vaatii jatkuvaa johtajuutta ja erilaisia tilannearvioita. Siksi on tärkeää, että nykyinen johtomme saa yhteisen tuemme ja toimimme annettujen ohjeiden mukaisesti  Mitä uutta arvoa se toisi, jos vaihtaisimme esimerkiksi ministereitä?.Virus ei tunne politiikkaa.

"JOS haluat voittaa, sinulla tulee olla ylivoima." Näin totesi edesmennyt sammtustaktiikan opettajani. Kuinka oikeassa hän olikaan. Meidän tulee nyt yhdessä tiivistää edelleenkin rivejämme. On yksistään meistä kiinni, onnistummeko taltuttamaan viruksen. Suomi on maailman johtava sisvistysvaltio. Näytetään se maailmalle ja lopetetaan tyjänpäiväinen poliittinen räksyttely. Johtajamme ansaitsevat tukemme.

LIIKUNNAN JA KULTTUURIN MERKITYS

 

LIIKUNNAN JA KULTTUURIN MERKITYS

Pari talvea sitten Pietarsaaren valtuusto hyväksyi kaupungin uuden strategian. Strategian yhtenä tarkoituksena on kuvata pitkäaikaistavoitteita ja olla ohjenuorana apuvälineenä kaupungin asukkaille, johdolle ja henkilöstölle. Dokumentin etusivulla on toimintojen perusajatus kiteytetty ytimekkäästi: ”Pietarsaari on viihtyisä ja kasvava teollisuuskaupunki, jota rakennamme yhdessä ja jossa kaikki löytävät paikansa.”

Suoritetun kyselyn perusteella pietarsaarelaiset pitävät liikunta- ja kulttuuripalveluja melko tärkeinä. Asukkaat haluavat, että kaupunki panostaa mm. liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja että lapsia ja nuoria tuetaan osallistumaan ja siten ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Strategian laatimisen ohella tahtotila oli, että kaupungin muut hallintokunnat laatisivat omat toimintatavoitteensa, jotka nivoutuisivat tiivisti kokonaistoimintoihin.  Tässä suhteessa meillä on vielä parannettavaa. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että liikunta- ja kulttuurisek-torit ovat jo aiemmin olleet ajan hermoilla. Vaikkakin molempien hallintokunnan tavoiteosat ovat aavistuksen vanhentuneet, niistä selviä kuitenkin kokonaisvaltainen tahtotila. Nyt nuo strategiat on vain päivitettävä.

Myös liikunta. ja kulttuuripalvelut on syytä nostaa Pietarsaaren yhteiseksi asiaksi. Varsinkin nyt Korona aikana nämä palvelut antavat kaupunkilaisille terveyttä, elämyksiä ja jopa lisäenergiaa. Ennaltaehkäisevä työ palkitsee tekijänsä, Jos kykenemme liittämään liikunta- kulttuuripalvelut suurempaan kokonaisuuteen, selviämme haasteista paremmin. Liikunta- ja kulttuuri ovat osa varhais- ja koulukasvatusta ja toiminnot olisi tiiviimmin liitettävä osaksi lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Ikäihmisten osalta tilanne on samansuuntainen. Tarjoamalla monipuolisia virikkeitä, kaupunkimme osoittaa toimivuu-tensa. Tässä suhteessa vanhuspoliittisen ohjelman sekä hyvinvointisuunnitelman merkitystä ei voi aliarvioida.

Pietarsaaressa on hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelu. Niiden kehittäminen vaatii kuitenkin yhteistyötä ja oikeasuuntaista panostamista. Tässä yhteydessä en voi olla mainitsematta seudullista yhteistyötä. Olisiko nyt viimeistään aika laatia koko seutua koskeva liikunta- ja kulttuuripoliittinen strategia?

MOTIONENS OCH KULTURENS BETYDELSE

Stadsfullmäktige i Jakobstad godkände stadens nya strategi för ett par vintrar sedan. En av målsättningarna i strategin var att beskriva långsiktiga målsättningar och fungera som riktgivande hjälpmedel för stadens invånare, ledning och personal. På dokumentets framsida har funktionernas grundtanke utformats i korthet. ”Jakobstad är en trivsam och växande industristad som vi bygger upp gemensamt och där alla finner sin plats.”

Enligt verkställd enkät anser jakobstadsborna att motions- och kulturservicen är rätt viktig. Invånarna vill, att staden satsar på bl.a. motions- och kulturservicen och att barn och ungdomar stöds att delta i olika fritidsverksamheter och att man därigenom befrämjar att ingen isoleras.

Viljan i samband med utarbetandet av strategin var, att stadens övriga förvaltningsenheter skulle utarbeta sina egna funktionsmålsättningar, som skulle vara tätt kopplade till helhetsfunktionerna. I detta hänseende har vi mycket att förbättra ännu. Till min glädje kan jag dock konstatera att idrotts- och kultursektorerna redan tidigare följt med i utvecklingen. Även om bägge förvaltningsenheternas målsättningsdelar föråldrats en aning, så framgår dock en helhetsmässig vilja. Nu bör dessa strategier endast uppdateras.

Även motions- och kulturservicen skall upplyftas till något gemensamt för Jakobstad. Speciellt nu under coronatiderna ger dessa serviceformer hälsa, upplevelser och t.o.m tilläggsenergi för stadsborna. Ett förebyggande arbete belönar den som utför arbetet. Om vi förmår sammanfoga motions- och kultursrvicen till en större helhet, så kommer vi att klara av utmaningarna bättre. Motions- och kulturverksamheten utgör en del av småbarns- och skolpedagogiken och funktionerna borde ännu tätare länkas till en del av befrämjandet av barnens och ungdomarna hälsa. Situationen är densamma när det gäller de åldrande invånarna. Genom att erbjuda morötter i mångsidiga former kan staden påvisa sin funktionsduglighet. I detta hänseende kan det åldringspolitiska programmet och välfärdsplanen inte underskattas.

Jakobstad erbjuder god motions- och kulturservice. Utvecklandet av dessa kräver dock samarbete och en satsning i rätt riktning. I detta sammanhang kan jag inte låta blir att nämna det regionala samarbetet. Skulle det nu vara på tiden att utarbeta en motions- och kulturpolitisk strategi för hela regionen?

P-SAAREN UUSI HALLINTOSÄÄNTÖ

 Pietarsaaren kaupunginvaltuusto kokoontuu helmikuun 22:pnä. Tiedossa on varmasti hurja kokous, sillä käsiteltävänä on monta mielenkiintoista asiaa. Luvassa on varmasti myös äänestyksiä. Sen voin melkeinpä luvata. 

Asialistalla on myös Pietarsaaren kaupungin uusi hallintosääntö. Tuota säädöstä on valmisteltu melko kauan ja siitä on myös keskusteltu useaan otteeseen mm kaupunginhallituksessa. Myös eri polittisia ryhmittymiä on informoitu asiasta.

Hallintosääntö on kaupungin toimintojen kannalta tärkeä dokumentti. Siinä määritellään mm se, miten kuntaa johdetaan. Miten kaupungin toimielinorganisaatio muodostetaan ja miten henkilöstöorganisaatio siihen liitetäään? Asiakirja sisältää myös toimialojen tehtävät ja toimivallan jaot sekä  taloudenhoidon perusasiat. 

Julkisuudessa eniten keskustelua on herättänyt valtuutettujen oikeudet. Puheenvuorojen pituudet. Kirjallisten kysymysten teko-oikeudet sekä opettajien valinnat. Näistä asioista on myös äänestetty kaupunginhallituksessa. 

Itse odotin, että esityksen sisällöstä olisi käyty hieman laajemminkin keskustelua, Niin tärkeänä pidän asiaa. Mutta niin vain ei ainakaan vielä ole käynyt. Ehkäpä sitten valtuustossa? Kukapa tietää?

Tässä kuitenkin minunkin ajatuksia lyhyine perusteluineen noihin yksityisseikkoihin.

Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin uuden strategia vuoden 2018 alussa. Tuon strategia lähtökohtana on ihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittäminen, Päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja panostus ihmisten osallistumiseen arjen työhön.  Myös Hyvä kaupunki -raportti vuodelta 1985 lähenee asioita avoimuuden ja osallistumisen hengessä. 

Uuden strategiaehdotuksen perusajatus on mielestäni osittain päinvastainen. Siinä valtaa siirretään virkamiehille ja mm valtuutettujen perusoikeuksia kavennetaan. Perusteluina on käytetty mm.sitä, että muutoksien myötä asiat saadaan sujumaan nopeammiin. Itse en tähän ainakaan vielä usko. Taustalla lienee jotain muutakin. Eipä voi välttyä myöskään ajatukselta, että kyseessä on valtapolitiikka. Niin voimakkaasti eräät tahot ajavat asioita eteenpäin.

Seuraava kaupunginvaltuuston kokous tulee olemaan Pietarsaaren kuntademokratian kannalta todella tärkeä. Kehitämmekö päätöksenteon avoimuutta vai keskitämmekö valtaoikeuksia?

Kas siinäpä kysymyksiä ratkottavaksi!!!

IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMINEN

Nykyinen lainsäädäntö edellyttää ja velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Myös Pietarsaaressa on tällainen kaupunginvaltuuston hyväksymä suunnitelma. Se on osa kaupungin stragetista laajempaa suunnitelua ja se tulisi päivittää valtuustokausittain. Sitä myös noudatetaan päätöksenteossa. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päätöksentekijöillä tulisi olla riittävä käsitys ikääntyvän väestön palvelutarpeista ja niihin kuuluvista toimenpiteistä. Lisäksi on määriteltävä toimen-piteet, jotka vastaavat laadittuja suunnitelmia. 

Mutta onko näin? Epäilen? Ainakin omalta kohdaltani voin todeta avoimesti vajaavaisuuteni. Sosiaali- ja terveystoimi on niin laaja kenttä, että sen hallitseminen vaatii erikoisosaamista ja erikoispaneutumista. Siksi meillä on virkakoneisto ja sitä varten perustettu ns asiantun-tijalautakunta. 

Olen viimeaikoina saanut tutustua tarkemmin kaupungimme seniori- ja kotipalveluihin. Henkilökunnan toiminta on aivan loistavaa. Kiire ja työvoimapula leimaa työtehtäviä. Myös omaishoitajat joutuvat tällä hetkellä koville. Mutta puutteistakin huolimatta he jaksavat tehdä arvokasta ja epäitsekästä työtään. Kiitos.

Tätä työtä ohjaa laaditut kriteerit. Asiakkaana oudoksun näiden kriteereden perusteita. Ainakin osittain. Tuntuu kummalliselta julkisuudessakin esitetty väite, että liikuntaesteinen ihminen saattaa jääädä ilman pesulapalveluita? Hämmentävää on, että yksinäisyyttä potevalta yli 90-vuotiaalta ihmiseltä voidaan evätä jopa koko kotipalvelu? Vain joidenkin kriteereiden perusteella. Ymmärrän toki, että suuntaviivoja on oltava, mutta tiukan kriteereiden tulkitsemisen sijaan toivoisi melummin ongelmien ratkaisujamalleja ja joustavuutta. Varsinkin näin pandemia-aikoina, jolloin yksinäisyys on vain lisääntynyt. "Onko päätöksenteossa unohtunut inhimillisyys?" Toiminan lähtökohtana tulee aina olla ihmisen paras. Yksinäinen ikäihminen ansaitsee tukemme   

Esimerkit ovat tietty ääripäästä. Paljon hyvääkin on tehty. Aivan kuten tutkimuksetkin osoittavat. Mutta siitä huolimatta  Yksikin tapaus on liikaa. Näin ollen katseet kääntyvät  viime kädessä toiminnasta vastaavaan lautakuntaan ja sen rooliin. Tiedän, että muutama henkilö on lautakunnassa puhunut ansiokkaasti näistä asioista. Heidät on kuitenkin ikävä kyllä järjestäen äänestetty nurin. Demokratia on puhunut?? Näin todistetaan.

Uuden Pohjanmaan hyvinvointialueyhtymän myötä näistä asioista päätetään tulevaisuudessa Vaasassa ja näin ollen jakajia tulee olemaan entistä enemmän. Hyvinvointisuunnitelmat laaditaan aivan muualla eikä meille jää oikeastaan muu kuin lausunnon antaminen. On myös hyvinkin epäselvää, mikä nykyisten paikallisten vanhusneuvostojen rooli tulee tulevaisuudessa olemaan

Vanhuspalvelulain velvoittaman suunnitelman tarkoitus ohjata ikäihmisten palveluja. Meillä kaikilla on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen.

 

VALTUUSTOVALLASTA

Kunnan korkein ja ylin päättävä elin on valtuusto. Näin todetaan laissa ja sädöksissä. Säädökset antavat kunnanvaltuustoille melkoisen toimivallan. Mutta onko todellisuudessa näin? Liian usein yleinen käsitys on se, että valtuuston tehtävänä on ainoastaan tehdä kuntaa koskevat suuret linjaukset. 

Osaltaan näin onkin. Valtuusto päättää mm talousarvioista, asemakaavoista, toiminta-kertomuksista, kunnan  strategioista, lainoista, takauksista ja joistakin muista asioista. Usein nämäkin asiat on etukäteen puitu pienemissä "porukoissa", joten valtuutetuille jää useinmmieten hyväksyjän rooli. Toki aina voi tehdä esim. muutosestyksiä, ponsiesityksiä, aloitteita tai kirjallisia kysymyksiä. Näiden läpisaaminen on kuitenkin kovan työn takana. Varsinkin, jos esitykset tulee niin sanotusti "väärältä puolelta".

Esimerkiksi talousarvioesitys tuodaa valtuustolle niin suurena pakettina, että joskus on todella vaikea tietää, mitä mikäkin määräraha sisältää. Eipä siis ihme, ettei valtuustosalissa  kovinkaan usein käydä perusteellisia ja syvällisä keskusteluja. 

Itselläni on tilanne parempi, koska olen saanut olla kaupunginhallituksessa. Sitäkautta asioden taustat ovat laajentuneet, mutta se on myös avannut huomaamaan missä todellista valtaa oikeastan käytetään. Ja ketkä sitä käyttävät

Kaiken takana on hallintosääntö. Sen on valtuusto päättänyt. Säännöksen perusteella budjettivaltaa on siirretty mm. kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille. Tämä on johtanut siihen ettei asiat välttämättä tulekkaan valtuutetuille tiedoksi. Strategiaa on alettu tulkita hyvinkin laaja-alaisesti ja se on johtanut vallan keskittymisiin. Pietarsaaressa on muun muassa kunnallisia osakekyhtiöitä kuten Alerte, satama ja Ebba. Nämä yhtiöt toimivat täysin itsenäisesti lain turvassa. Ei kaikki  kaupungihallituksen jäsenet, puhumattakaan valtuutetuista tiedä niinden toiminasta oikeastaan mitään. Usein tiedon saa paikallisista lehdistä. Mutta, jos myös katsotaan ketkä valtaa käyttävät, niin kappas vain, taustalta löytyy lähes aina samat nimet. Sama koske myös maakunnalisia järjestöjä. Tätä kutsutaan demokratiaksi. Mutta jos valta keskittyy muutaman ihmisen ympärille, demokratian peruspilarit heiluvat melkoiseti. 

Kaupungissa valmistellaan parhaillaan uutta hallintosääntöä. Asiakirja on todella tärkeä  dokumentti tulevaisuuden ohjaajana. Asiakirja on parhaillaan poliittisten ryhmien mietittävänä. Nyt, jos koskaan valtuuston tulee ottaa sille kuuluva rooli. Lähtökohtana tulisi olla valtuuston päätäntävallan palauttaminen sille kuuluvaan paikkaa. Se ei tarkoita, etteikö asioita voida delegoida tai pääöksentekoa voitaisi jakaa. Katse on myös suunnattava tulevaisuuteen, jotta voimme paremmin ja tehokkaammin vastata kasvaviin haasteisiin. Pääksenteko-oikeus on myös vastuullista. Demokratian nimissä ei sovi "ratsastaa". Se ei saa olla itseisarvo. Mutta sen vaalimisessa valtuustolla on suuri vastuu. Jos annamme vallan keskittymisen jatkua, oleme vaarallisilla vesillä. Kannattaa siis osallitua myös tuleviin kuntavaaleihin. Joko äänestäjänä tai ehdokkaana.

KUNNNON MIEHET EIVÄT ITKE- VAI?

 Otsikkoajatus virisi, kun luin Staffan Nylundin mielipidekirjoituksen ÖT:ssä 8.1.Päivää myöhemmin asiaa sivuttiin myös lehden pääkirjoituksessa otsikolla "Ett extremfall av riktiga män som gråter."Molmmat kirjoittajat sivuavat  ja valoittavat asiaa eri näkökulmista. Nylund urheilukulmasta ja Sofie Stara ÖT:ssä viittaa USAn tapahtumiin sekä mm aborttiasi-ohin..Peruspilariksi jää kuitenkin kysymys: "Saako mies itkeä tai ylipäätään näyttää tunteitaan?"

Kysymys ei minulle ole mitenkään vieras. Jo virassani olessani kysyin silloin tällöin palomiehiltä: "Saako palopäällikkö itkeä?" Joillekin se oli joskus hieman outokin kysymys, mutta useinmiten kollegani hiljenivät ja huomasin, että kysymys herätti heissä tuntoja. Me elimme palolaitoksessa miehisvaltaisessa ympäritössä. Meillä oli kaikilla unformut ja meidät oli koulutettu kuuntelemaan käskyjä. Vähän niin kuin armeijassa. 70-luvulla virkanimityksetkin viittasivat puolustusvoimiin. Oli palosotilaita, palokorpraaleja, palokersantteja, ruiskumestareita jne. Nimityksistä huolimatta uniformujen alla oli aina ihminen, jolla oli tunteet ja joka koki asioita eri tavalla. Siitäkin huolimatta, että elimme niin sanotussa matcho-ympäristössä

Yllä olevaan kysymykseeni sain useinmiten myöntävän vastauksen. Työtoverini hyväksyivät sen, että palopäällikkö sai myös näyttää tunteensa. Näin myös joskus tapahtui. Ei operatii-visessa työssä, mutta joskus, kun tehtävän jälkeen vetäydyin yksinäisyytteen, tunteet tulivat voimakkaastikin pinnalle.

Olen muutenkin aika tunneherkkä ihminen. Siitäkin huolimatta, että elämäni kaari on ollut uniformujen saattelemaa. Ensin työni puolesta ja sittemmin myös erotuomaritoiminnassa. Siinäkin käytetään uniformua, joka antaa kantajalleen määrättyjä oikeuksia

Meidät miehet on usein kasvatettu määrättyyn muottiin. "Tosi mies ei itke eikä valita." Niin minun nuoruudessani sanottiin. "Ole kuin mies, äläkä vollota!" Siinä kasvatusoppeja 50- ja 60-luvuilta. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja meille kaikille annetaan mahdollisuus näyttää tunteemme. Ei se tietenkään mikään itseisarvo ole, mutta ainakin mahdollisuus. Myönnän kernaasti . Itken tai kyynelehdin herkästi. Minuun sattuu joskus hyvinkin tavalliset asiat. Iän myötä olen itselleni paljon armeliaampi. Enää ei tarvitse esittää "uniformumiestä":

Jokainen toimii tietenkin juuri niinkuin haluaa. Ei itkeminen tai kyynelehtiminen mikään itseisarvo tai tavoitetila ole. Se on kuitenkin mahdollisuus, jolla voimme kertoa kanssavaeltajillemme, mitä ajattelemme. Siinä ei tarvita sanoja. Kehomme kertoo kaiken.

Siispä. Anna tunteillesi mahdollisuus! Kuitenkin siten, että hallitset oman itsesi. On nimittäin niin, että me miehetkin itkemme joskus.

ENKELEITÄ, ONKO HEITÄ

Näin joulun alla monet meistä lähettää edelleen ystävilleen ja omaisilleen joulukortteja. Joulun teeman lisäksi usein korteissa on enkelin kuva. Minun nuoruudessani enkelin kuva oli hyvin yleinen. Myös joulukoristeissa oli enkeleitä. Silloin ei lähetetty tekstiviestejä tai sähköposteja.

Minusta enkelikuvat ovat kauniita ja ne kertotvat ainakin minulle omaa tarinaanasa. Tottakai ne ilmentävät ja vahvistavat joulun sanomaa, mutta tuon sanoman lisäksi niillä on minulle myös muunlainen merkitys.

Ensinnäkin olen vakuuttunut siitä, että olen noin kymmenen vuotta sitten tavannut ihmishahmossa oman suojelusenkelini. Vieläkin ihmettelen mistä ventoviras ihiminen osasi tulla sairasvuoteeni vierelle ja kysyä "Kari, saanko rukoilla puolestasi?" En minä sitä heti tajunnut. mutta näin jälkeenpäin olen ajatellut ettei se sattuma ollut. Menneenä viikkona sattui myös tapahtuma, jossa ystäväni pelastui kuin ihmeen kaupalla. Silloinkin pelastava enekeli tuli hänen luokseen.

Tiedän, että moni ajattelee aivan toisin. Mutta muistatteko kuinka lauloimme lapsillemme laulun. " Ystävä sä lapsien?" Jo silloin halusimme toivottaa pienokaislle hyvää elämän matkaa. Varmaan meidänkin vanhempamme tekivät samoin. Kannattaa kysyä mummuilta ja vaareilta.

Omassa uskossamme enkeleillä on suuri merkitys. Enkeleitä pidetään Jumalan sanansaattajina. Minulle itselleni suurin enkeliviesti on Mikaelin sanoma paimenille. " Teille on syntynyt poika". Tuo viesti on Joulun viesti. Ajatelkaa Taivaan viesti tuotiin tavallisille paimenille. "Ja hänen ympärillään oli suuri joukko taivaallista sotajoukkoa. Ja he ylistivät Jumalaa."

Raamatussa mainitaan muitakin enkeleitä Enkeli Gabriel kertoi Johannes Kastajan sytymästä. Enkeli ilmestyi myös Marialle. Samoin enkeli kertoi Josefille miten hänen tulisi toimia. Muitakin enkelitapahtumia on kirjattu Raamattuun.

Enkeli Rafaelia on usein pidetty suojelusenkelin esikuvana. Hepreaksi nimi Rafael tarkoittaa "Jumala paransi."

Moni ajattelee, että nuo jutut ovat vain tarinoita. En minä osaa vastata. En ole teologi tai ns kirjanoppinut  Enkä haluaa paasata tai käännyttää.  Mutta ei kai se keltään pois ole, jos uskoo, että enkeleitä on olemassa. Sen voit tietenkin tehdä monin eri tavoin. Varsinkin näin joulun aikana voimme itse kukin toimia enkeleiden apulaisina. Voimme toivottaa toisillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua. Käydä omaisiemme haudalla. Tervehtiä kadulla tai vaikkapa vain soittaa läheislle. Tapoja on monia. Valitse itse. Ollaan enkeleitä.

HYVÄÄ  JA  RAUHALLISTA JOULUA TEILLE KAIKILLE